LEKY 2012-5/2020

LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTON YSTÄVÄT 2020

(kopio vanhojen kotisivujen sisällöstä)

Vuosikokous 3.3.2020 klo 16 Leivon Pubissa.

Metsähallituksen Maija Mikkola kertoi historiallisen suurista panotuksista kansallispuiston kunnostukseen ja lisärakentamiseen. 145 000€ on käytettävissä niin Rutalahden uusien siltojen rakentamiseen, esteettömän Luupään lenkin kunnostukseen kuin Selänpohjan parkkipaikan palveluvarustuksen parantamiseen. Kahdella kansallispuistoon rajautuvalla suoalueella käynnistyy enallistamistoimet.

********************

Hiihtoladun teko ei onnistu talvella 2019-2020 lumen puutteen vuoksi.

2019

*********************

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset palkitsi 26.10. kokouksessaan yhdistyksemme Vuoden maisemateko -palkinnolla.

************************

Perinteiset niittotalkoot huomenna tiistaina 6.8. alkaen kello 9 Syysniemen kedolla. Selänpohjasta n.

kuusi kilometriä Syysniementietä ja sitten vasemmalle Syysmäentielle n. 400 metriä. Pohjoisesta

tullessa 4-tieltä Rutalahden suuntaan Korkeakankaantielle ja siitä vasemmalle Syysniementielle, jota n.

4,5 kilometriä Syysmäentien risteykseen. Oma työkalu mukaan, jos löytyy. Niitetty heinä annetaan

viereisellä niityllä laiduntavalle karjalle. Metsähallitus tarjoaa talkoolounaan. Tervetuloa!

Kiitos ahkerille talkoolaisille! Kansallispuiston lupiinit alkavat olla aika vähissä.

TORNIEN TAISTO 2019: Joukkue Ilkka Arkiomaa, Eero Väisänen,Terho Jalonen ja kuvan ottanut Pauli Backman.

ja tulos...

22.3. / Tapahtumakalenteri 2019

*******************

22.3. / Leivomäen kansallispuiston historiikki ladattavissa

Lea-Elina Nikkilä
LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO
- KESKISUOMALAISEN LUONNON PIKKUJÄTTILÄINEN -

Tutustu Leivonmäen kansallispuiston suojelun eri vaiheisiin.

LATAA KIRJA TÄSTÄ

*******************

HUOM! Keskiviikkona 17.4.2019 erittäin kiinnostava retki Äänekosken Pro Nemus -keskukseen (biotuotetehdas). Bussi lähtee Leivonmäen Teboililta klo 7:15. Ajamme Rutalahden ja Jyväskylän kautta Äänekoskelle. Pro Nemus -keskukseen tutustumme klo 9-12. Tämän jälkeen nautitaan lounas ja lähdetään paluumatkalle. Takaisin Leivonmäellä olemme n. klo 14:30.

Bussimatkan hinta per henkilö on 9 euroa ja lisäksi lounas tulee maksamaan n. 10 euroa (lounaspaikka päätetään hieman myöhemmin). Maksut kerätään bussissa käteisellä.

Huomioitavaa: Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Pro Nemuksessa valokuvaaminen on sallittu. Tehdasalueella kuvaaminen taas edellyttää aina luvan.

Ilmoittautumiset Maarit Kinnuselle (e-mail maarkinn@ulapland.fi tai puh. 050 577 9153). Ilmoita samalla, mistä tulet kyytiin sekä onko erikoisruokavaliota tai ruoka-aineallergioita.

*******************

LEKYN YOUTUBEKANAVA ON AVATTU !

Laita youtubesovellukseen hakusanaksi LEKY RY ja pääset käsiksi koko kanavan tarjontaan. Alla olevista pikalinkeistä löytyy suorin tie kanavallemme. Jaa linkkiä myös ystävillesi.

Esihistoria, esittely myös englanniksi, eläimistö ja geologia.

RETKILADUN KUNNOSTUS ON KEVÄÄLTÄ 2019 PÄÄTTYNYT

TAPAHTUMAT 2018

Päiväperhosia ja sudenkorentoja Ahvenanmaalta Utsjoelle Matti Rannan valokuvailta 20.11. klo 18 Joutsan kirjastolla.

*****************

2.10. vieraili kansallispuistossa NordMAB -ryhmä eli Unescon pohjoisten biosfäärialueiden koordinaattorit, joita kiinnosti kovasti ystävien vapaaehtoistyö.

**************

15.9. pyöräreitin avajaisissa ja polkujuoksutapahtumassa Leky mukana menossa! Sieninäyttelyä emännöivät Siru Kuusela, Janika Tanni, Maija Mikkola (MH) ja Ritva Laitinen.

28.8. Olimme opastamassa Keski-Suomen syöpäyhdistyksen Joutsan seudun paikallisosastoa puistossa. Yksinlaulua esitti osaston puheenjohtaja Seppo Pänkäläinen.

Hyvät talkoot 7.7. Syysniemen kedolla!

***********

Mielentaide ry järjestää Joutsassa leirin 4.-5.8.
Sunnuntain leiri viettää kansallispuistossa ja toivottaa kaikki lekyläiset mukaan! Tervetuloa!

Sunnuntain 5.8. ohjelma
- klo 12 - 17 vietämme retkitapahtumaa yhdessä Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry:n kanssa. Tapahtumassa yhteistyössä myös Maahisen Muki ja Mela, joka valmistaa meille maistuvan

kasviskeittoaterian jälkiruokineen. Ruokailun hinta 10 € / hlö. Aterian jälkeen Mielentaide ohjaa "luovat rastit", joita molempia pääsee halutessaan kokeilemaan, ja ne jotka eivät halua osallistua "luovaan toimintaan", voivat kiertää vapaavalintaisen noin tunnin mittaisen luontolenkin (1,7km tai 2,2km).

Luovat rastit ovat:

1.Käsillä työstäen, jossa maalaamme akryylivärillä päreen (esim. kansanviisauksin) tai muovailemme ilmassa kuivuvasta savesta pienen esineen. Työstämänsä päreen tai saven saa omakseen ja materiaalit tarjoaa paikan päälle Mielentaide. Rastin kesto on 45min + 15min siivous / vaihto.

2. Ilmaisutaide yhdistää improvisaation ja musiikin. Katsomme miten ilmaisemme itseämme muusikkomme soittaessa sointuja kitarallaan. Improvisaation ohjaajana toimii Katri Valtonen (Keuruulta) ja muusikkona Sauli Toivonen (Porista). Rastin kesto on 45min + 15min vaihto.

Lisätietoja:https://www.mielentaide.fi/tapahtumat/icalrepeat.detail/2018/08/04/79/-/joutsan-leiri Lekyn osalta lisätietoja antaa Janika Tanni: janikac@msn.com

***********************

Leivonmäen kansallispuiston ystävien retki Verlaan ja Repoveden kansallispuistoon 24.7.2018

Lähdemme retkelle Leivonmäen Teboililta klo 8:30. Otamme kyytiläisiä mukaan myös Joutsasta. Ensimmäinen kohteemme on UNESCOn maailmanperintökohde Verla. Verlassa on klo 11-12 kaksi vaihtoehtoa opastettuihin tutustumisiin: maailmanperintökohteen puuhiomo ja pahvitehdas tai Patruunan puutarha.

Verlasta siirrymme bussilla Valkealan opistolle, missä on tarjolla lounas klo 12:30 hintaan 9 €. Lounaan jälkeen suuntaamme Repoveden kansallispuistoon. Olemme Lapinsalmen sisääntulolla n. klo 13:30, mistä lähdemme kiertämään Ketunlenkkiä (5 km, keskivaativa, soveltuu lapsiperheille, reitti ei ole esteetön, lisätietoa: https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1847).

"Pysäköintialueelta johtaa leveähkö polku 50 m pikälle riippusillalle, joka yhdistää Lapinsalmen itä- ja länsipuolen toisiinsa. Sillan kupeessa on hyvä taukopaikka. Matka jatkuu Katajavuorelle, jonka huipulta avautuu yksi Repoveden upeimmista näköaloista. Vuorelta laskeudutaan ajoittain kivikkoista polkua pitkin Katajajärvelle ja kohti Kapiaveden taukopaikkaa. Polku kulkee kuivassa kangasmetsässä ja välillä sammalmättäiden peittämässä kuusimetsässä. Reitti muuttuu kivikkoiseksi jylhänä korkeuksiin kurottavan Terrivuoren juurella. Määkijäniemestä reitti kulkee halki polttamalla ennallistetun metsän Ketunlossille saakka. Lossilla matkataan Määkijäsalmen yli ja loppumatkan reitti seuraa järven rantaa." (Lähde: Ketunlenkki reittikuvaus, outdoorsfinland.fi; kuva: Marika Hänninen, https://retkipaikka.fi/lapinsalmen-riippusilta-repoveden- kansallispuisto/)

Mikäli korkeanpaikan kammo ei salli riippusillan ylitystä, pienempi ryhmä kiertää eri reittiä. Myös Katajavuori on mahdollista kiertää, jos maasto on liian haastava. Ketunlenkin varrella on nuotiopaikkoja ja järveenkin voi pulahtaa. Paluumatkalle lähdemme n. klo 17 ja olemme takaisin Leivonmäellä n. klo 19.

Retken hinta on 30 € + lounas 9 €, kesän talkoolaisille 20 € + 9 €. Ilmoittautuminen viimeistään 10.7.2018 Maarit Kinnuselle, puh. 050 577 9153, e-mail maarkinn@ulapland.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erikoisruokavaliot ja se, mistä tulet kyytiin (Leivonmäeltä vai Joutsan linja-autoasemalta) ja kumman Verlan opastuksen valitset (maailmanperintökohteen sisätilat vai Patruunan puutarhan). Minimiosallistujamäärä on 30 henkeä. Osallistujat vastaavat itse omista tapaturmavakuutuksistaan.

Varustus:

  • -

  • -

  • -

  • -

  • -

  • -

  • -

Syö ennen retkeä tukeva aamiainen!
Vesipullo ja eväät (lounas on klo 12:30 ja paluu vasta klo 19)
Sadevarustus, jos on sateista. Aurinkolasit, aurinkorasva ja lakki, jos on aurinkoista.
Tukevat maastokengät
Ketunlenkille mukaan: juomapullo, eväät, wc-paperia, kamera, kiikarit
Uintihaluiset: Pyyhe ja uimavarusteet
30 euroa käteistä retkeen (talkoolaiset 20 euroa) + 9 euroa käteistä lounaaseen / hlö (matkan ja lounaan

hinta kerätään bussissa, korttimaksu ei ole mahdollinen)

Kesän 2018 tapahtumakalenteri

***********

Pitkokset kutsuvat puistoon! Kuva: Vilma Ristikangas
***********************
Olin tänään 1.10. käymässä puiston Harjunlahden puolikodalla. Tapasin siellä seurueen ja kyselin ryhmän retkestä. Kyseessä oli Joutsan Vapaaseurakunnan vapaaehtoiset, jotka kaksi kertaa kuukaudessa jakavat kauppojen ylijäämäruokaa ja EU:n ruoka-apua. Osasta kauppojen lahjoitusta valmistetaan valmista ruokaa ja osa jaetaan kävijöille. Kahvimukin sain heti itsekin käteeni. Minusta heidän kansallispuistoretkessään yhdistyi Meijän polku -hankkeen kaikki teemat: luonto, liikunta, lepo ja yhteisöllisyys parhaalla mahdollisella tavalla! Joutsa on hankkeen pilottikunta lokakuussa.

******

Lepakkoretki 12.8.

Mikko Erkinaro opastaa detektorin käytössä (kuva Ritva Laitinen)

************************
Villiiny keväästä Luonnon päivä Suomi 100-tapahtuma
Harjujärven laavulla 20.5. klo 11-14

https://www.luonnonpaivat.fi/haetapahtumia/540backlink=/haetapahtumia/q/927d8ae36b80b5fad2b3a5 f35a5aba384cae820c

***************************

HUOM! 17.6. Kehrääjäretki peruttu!

Leivonmäen kansallispuistossa herkutellaan kevään vihreillä antimilla, rentoudutaan

metsäjoogan parissa ja perehdytään luonnonkasvien käyttöön ravintona ja kasvilääkinnässä.

Tarjolla yrttiteetä ja villivihanneksista valmistettuja herkkuja, joita varten voi varata muutaman

euron mukaan. Metsäjooga ja villivihannes-esittely ovat maksuttomia. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja:

****************************

Pönttötalkoot Rutalahden Suojarinteellä 18.3. kello 9-15

Lea-Elina luovutti Rutalahden Nuorisoseuralle pöntön nro 2 / 2017 kiitokseksi talkooavusta ja tiloista. Pöntön vastaanotti Samuli Huikko Jo aamulla pönttö numero 1 / 2017 luovutettiin Lekyn eläköityneelle pönttömestari Pauli Backmanille! Kuva Maire Huikko.

Tapahtumat 2016

PaikallisUutisten juttu Rutalahden markkinoilta

Sieninäyttelyn asiantuntijana Kaisa Tervonen (oikealla).

Kuva Leila Backman

*********************** Niittotalkoot 2016

Kuva: Mikko Apell

Pohjoismaista luonnonkukkien päivää vietimme 19.6. Haapalehdon tilalla Pentti Alangon johdolla.

Terhi Komulaisen ja Janika Tannin "KORPPI" dialogi

Kymmenvuotisjuhlan ja ystäväyhdistystapaamisen kuvia löytyy " Toiminta" sivulta.

Seuraavat yritykset ja yhteisöt ovat tukeneet pakolaislasten kansallispuistoretkeä lahjoittamalla arpapalkintoja:

Rutalahden nuorisoseura, Metsähallitus, Joutsan kunta Toivakan kunta, Rutalahden Mylly, Röykkälän lammastila Rauta-Tuliainen, Kampaamo Mila, Upin Lounaskahvila, Teboil Leivonmäki, Respecta Idän Valo, Docendo, Otava, Maaseudun Tulevaisuus/Kantri, Koti-lehti, Joutsan Seutu
Sekä Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry ja sen hallitus
Kiitos! Teidän tuellanne pakolaislapset voivat viettää ikimuistoisen retkipäivän kansallispuistossa.

************************

Sunnuntaina 5.6. myös Leky mukana hauskassa tapahtumassa

ORAVANPYÖRÄSTÄ HEVONKUUSEEN

Menkäähän mukaan! LISÄINFOA https://hevonkuuseen.blogspot.fi

*******************************************************

Onnistunut Vanhustempaus järjestettiin lähes sateettomana torstaina 26.5.

Kuva: Ritva Laitinen **********************************************************************

lintutornista kahdeksan tunnin aikana mahdollisimman monta lintulajia. Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry osallistui jälleen Tornien taistoon Kirveslammen luontotornilla 7.5.2016 klo 5-13. Tuloksena aurinkoisessa ja lämpimässä säässä oli uusi ennätys: 35 lajia. Onnittelut joukkueelle!

Tornien taisto on BirdLife Suomen järjestämä perinteinen

lintutapahtuma, jossa pyritään havaitsemaan

Kuvassa vasemmalta Ilkka Arkiomaa, Lea-Elina Nikkilä, Janika Tanni, Pauli Backman ja Eero Väisänen. Kuvan nappasi Marianne Kosonen.

*****************************************************************************************************

*********************************************************************

Kuva: Maire Huikko

Kaksitoista talkoolaista naputteli satakunta linnunpönttöä perjantaina 18.3. Huikon Mairen ja Samulin konehallilla lintujen kevätasuntomarkkinoille, ja Maire toimi joukon kämppäemäntänä. Linnut pääsevät yksiöihin lauluvuokralla, ja muut voivat hankkia pöntön kympillä ainakin Leivonmäen TB:ltä, Villa Cawenista tai Rutalahdessa Letkakahviosta. Kertyneillä tuloilla viedään vanhuksia ja tänä kesänä Joutsan vastaanottokeskuksen lapsia retkelle kansallispuistoon.

*******************

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS oli 25.2. Leivonmäen Teboililla.

Vapaaehtoistyöstä palkittiin Leila ja Pauli Backman.

(Kuva Terhi Salomaa)

*****************************

Leivonmäen kansallispuiston kävijämäärä 2015 oli 14 000. Lähes 10% kasvu edellisvuoteen.

Kansallispuistojen kävijämäärät 2015 löydät täältä. *****************************

Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry

on perustettu toimimaan vapaaehtoisjärjestönä, joka edistää kansalaisten luontoharrastusta ja kannustaa kaikkia liikkumaan luonnossa ja erityisesti Leivonmäen kansallispuistossa. Erilaisin tempauksin olemme innostaneet kouluja, lapsia ja nuoria tutustumaan puiston luontoon. Nyt keräämme varoja, jotta ensi kesämä voisimme viedä puistoon seudun vanhuksia.

Leivonmäen kansallispuiston tunnetuksi tekememinen ja palveluvarustuksen kehittäminen ovat myös mielestämme tärkeäitä tavoitteita. Yhdessä Metsähallituksen ja Joutsan kunnan kanssa toivomme kehittävämme puistoa aina vain paremmin palvelemaan niin paikallisia asukkaita, mökkiläisiä kuin retkeilijöitä ja matkailijoita.

Kuva: Leila Backman

LUONTOHAVAINTOJA LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTOSTA JA LÄHILUONNOSTA

Torstaina 6.5.2010 kello 13 avattiin Leivonmäen kansallispuiston ystävien kotisivuilla uusi sivusto, johon toivomme havaintojanne kansallispuistosta ja muualtakin lähiluonnosta. Mitä mukavaa retkellänne tapahtui, josta haluaisitte kertoa toisillekin. Näittekö erikoisia lintuja tai harvinaisia muita eläimiä? Miltä sienikauden alku näyttää, joko korvasieniä kurkistelee polkujen laidoilla? Entä joko mustikat pian kukkivat? Kaikenlaiset kokemukset ja kommentit ovat tervetulleita, samoin valokuvat. Ja jos jokin erikoinen luonnonilmiö jäi askarruttamaan, voitte lähettää kysymyksiä, pyrimme etsimään asiantuntijoilta vastauksia, ja kerromme ne näillä sivuilla. Luontotapahtumista lähiseudulla voitte lukea myös Rutalahden kyläsivujen Luonnossa tapahtuu-osiosta www.rutalahti.fi

TEHDÄÄN YHDESSÄ NÄISTÄ SIVUISTA MIELENKIINTOISET JA HAUSKAT! Pistäkää postia!

Kommentit, kokemukset, kysymykset ja kuvat voi lähettää: luontohavaintoja@gmail.com Kurkistamme postilaatikkoon ainakin kerran viikossa!

LUONTOHAVAINTOJA- uusin havainto aina ensimmäisenä:

Tapahtui Koskikaran kierroksella 21.2.2017

Olin eilen tavalliseen tapaani aamukävelyllä Pihkan kanssa Koskikaran kierrokselle, kun havahduin

edestäpäin kuuluvaan vihellykseen. Ajattelin, että se on koskikaran korkea varoitusääni, mutta

lähemmäs päästyäni ääni voimistui sen verran kovaksi, että tajusin ettei se voinut mikään pieni lintu

olla. Pihka istui jalan juureen vahtiin ja tuijotti herkeämättä joelle. Vedestä nousikin tuttu tumma hahmo,

nimittäin saukko. Vihellys kuitenkin vain jatkui, eikä saukko voinut sukeltaessaan sellaista ääntä

päästää. Hetken päästä metsästä jolkotti toinen saukko, joka oli se viheltäjä! "Viik viik viik" hyvin

kuuluvalla äänellä. Viheltelijä meni kaverinsa perään veteen ja vähän aikaa ne siinä sukeltelivat. Sitten

ne nousivat rannalle ja tiedättekö mitä - ne alkoivat paritella! Varsinainen kevään merkki! Vähän ajan

päästä päätin hienotunteisesti jatkaa matkaani. En päässyt kuin joen mutkan taakse, kun perästä kuului

taas "Viik viik" ja näin saukon laskettelevan sujuvasti virran mukana perääni. Jokaisella vihellyksellä se

nosti kaulansa pitkälle ja vihelsi. Taisi tulla vielä katsomaan, olenko lähettyvillä. Pysähdyin taas

katselemaan, kunnes saukko nousi jään reunalle ja laukkasi takaisin kumppaninsa luokse. Keväällä

saattaa siis olla saukkopentuja tiedossa!

(Janika Tanni)

* Kiinnostaako lintujen muutto sinua? Tästä osoitteesta voit melkein reaaliajassa nähdä, missä päin on tehty muuton havaintoja

https://www.birdlife.fi/havainnot/lintutilanne/kartat.shtml

Valkoselkätikka ja orava Rutalahdessa (Jaakko Tompuri)

https://docs.google.com/file/d/0B-or7BSlhN7xZWdFMUxsYWQwems/edit

Valkoselkätikka ja harmaapäätikka Rutalahdessa (Jaakko Tompuri)

https://docs.google.com/file/d/0B-or7BSlhN7xQkdvc3NtT29yZWs/edit

TOUKOKUU 2016
Tornien taistossa 7.5. 2016 syntyi uusi ennätys, 35 lajia: HELMIKUU 2016

18.2 Varpuspöllö vieraili iltahämärässä Etu-Ikolassa Mäkipellon ruokintapaikalla. Se seurasi tarkasti liikkeitäni, poseerasi ja häipyi kun olin kuvat ottanut ja poistunut. Kuva otettu n. 2 m päästä.
Paria päivää aiemmin kuulin viirupöllön huhuilua (huuuu....huh..huh) Etu-Ikolasta n. 1 km nelostielle päin.

Kuvat: Matti Hytönen
MAALISKUU 2015
6.3. kävimme Ilkan kanssa katsomassa uutta kalasääsken pesää Haapasuolla.

Pöllöretkellä Hakasen Mikko kertoi, että kaikkein tihein lapinpöllön (rengastettu) kanta on mitattu lintulaskennassa (10x10km ala) Rutalahden - Selänpohjan - Kivisuon alueella. Tuulen vuoksi kuulemaan emme päässeet sen paremmin lapin- kuin muitakaan pöllöjä.

Vaikka talvi 2013-2014 oli lumeton ja laduton, ei tämäkään talvi ole ollut mikään "wanhanajan talvi". Miten lauhat sää vaikuttavat luontoon? Ainakin entistä enemmän muuttolinnuksi tunnettuja lajeja jää paikoilleen. Jos talviruokinta toimii hyvin, selviää yhä useampi musta- ja räkättirastas täällä Keski-Suomessakin läpi talven.

ELOKUU 2014

Hupsista! Kesä mennä hujahti jo lopuilleen, sillä rastaat, pääskyset, kurjet ja teeretkin ovat jo selvästi alkaneet parveilla ja mikä sen varmempi syksyn merkki luonnossa! Lintuhavaintoja varten Leky on hankkinut Kirveslammen luontotorniin meidän kaikkien iloksi lintukirjan. Kirja on saanut hyvän vastaanoton ja vieraskirjavihkossa koko ajatusta on kehuttu. Vastikään saksalaiset vieraat olivat hämmästelleet, kuinka Suomessa voi olla tuollainen kirja kaikkien vapaasti käytettävissä! Toivotaan, että kirja myös säilyy tornissa...

HUHTIKUU 2014

Lintujen muutto on kuumimmillaan: 17.4. aamuisella linturetkellä 42 lajia. Rutalahdessa vieraili 18.4. sinirinta.

MAALISKUU 2014

* Koskikaran kierros on siltojen osalta edelleen poikki, mutta muuten reitti on kuljettavassa kunnossa, jos kiertää maantietä Luukkolantien kautta.

* Pikkutikka ihastutti vierailullaan ruokintapaikalla 27.3. Mustarastaita on poikkeuksellisen paljon, samoin peippoja.

* Poikkeuksellisen vähäluminen ja lämmin talvi ilman kansallispuiston latua. Patikkalenkit ovat olleet ahkerassa käytössä ja Rutajärvellä jäät ovat olleet luistelijoiden suosiossa. Nyt jo kevätpäivän tasauksen aikaan joutsenet ovat olleet sulissa pari viikkoa ja mustarastaat kuopivat marjapensaiden alla.

TAMMIKUU 2014

* Koskikaran kierros Rutalahdessa on poikki toistaiseksi: vesi on jäätynyt sillankaiteitten korkeudelle. Koskea kyllä kannattaa käydä ihailemassa, voi mennä vuosikymmeniä ennen seuraavaa "näytöstä". Reitille ja kosken taakse Jokivarren polulle pääsee Luukkolantien kautta = ensimmäinen th Leivonmäelle, mäen alla oik.

JOULUKUU
* Jouluaattoaamuna, kun taivaalta tuli vettä ja lämpötila liikkui +2-0 välillä, linturetkellä Höystösensuolla nähtiin 123 teertä, osa pelloilla, osa koivikoissa. Erikoinen jouluaatto!
MARRASKUU

* Eino-myrsky koetteli kansallispuistoa. Kaatuneista puista ei puistossa yleensä ole haittaa, päinvastoin. Valtava, vanha kuusi kaatui kuitenkin Haapalehdontielle koko matkaltaan, joten lahopuuksi sitä ei voinut jättää. Palokärki, hevosmuurahaiset ja käävät olivat heikentäneet kuusen kohtalokkaasti Einon runneltavaksi (L-EN).

LOKAKUU

*Linturetki 12.10. Höystösensuolle: yhteensä 105 teertä ,joista 80 lehahti yhdessä parvssa lentoon. Upea näky! Vaaruvuorelle 13.10. matkatessa Korospohjassa joutsenperhe: vanhemmat plus 4 poikasta uiskentelivat pienellä lammella, olivat jo pari viikkoa sitten. Ja Oittilassa joutsenparvi Päijänteellä, siinä 22 lintua. Oletko muuten kiertänyt Vaarunpolun? Jos et, mene ihmeessä ennen talven tuloa. (LB)

* Linturetki Höystösensuon maisemiin oli taas antoisa: teeriä oli pari isohkoa parvea, yhteensä 62 lintua, muutama pulska metso näkyi jo menomatkalla, samoin hiiripöllö metsästi puun latvassa heti Höystösentien alussa. Toinen oli aukolla Riihiahontien varrella, ja oli hauska seurata, kun kuusi pikkulepinkäistä härnäsi sitä. Edellisviikonloppuna oli kuvauksellinen hetki, kun neljä teertä ja yksi metso kököttivät samassa kelossa aivan tien vieressä, ei ollut kukaan ehtinyt ajaa autolla ennen. Tiirassa (valtakunnallinen havaintojärjestelmä, linkki yllä) on jo ollut Kirveslammen torniltakin merkintöjä, Höystösensuolta useinkin, muun muassa tuulihaukka, lapinkirvinen, kapustarinta. Joutsenia näkyi enää yksi aikuinen ja poikanen lennossa ja kurkia ei näkynyt yhtään eikä hanhia. (LB)

ELO-SYYSKUU

Hups, kesä mennä hujahti niin nopeasti, että eipäs kukaan ole kirjannut tänne luontohavaintoja, varmaan mukavia muistoja on kertynyt paljonkin.... Elo-syyskuun vaihde on ollu hyvää lintujen seuraamisen aikaa: Höystösensuolla, joka on lähellä kansallispuistoa, hyvä lintupaikka, lenteli kuun alussa maakotka ja 7.9. kehrääjä piti oikein yksityisnäytöksen puolukoitten poimijoille, se lauloi, lenteli ympäriinsä ja asettui lopuksi aivan lähelle oksanhankaan. Urpistentiellä taas sääksi on näkynyt parikin kertaa. (LB)

KESÄKUU

' kauris toi kesäkuun ensimmäisenä päivänä metsänväen terveiset vierailemalla Vinkkelinmutkan pihoissa Rutalahdessa - vai olisiko se kutsunut retkelle kansallispuistoon....(LB)

TOUKOKUU
' äitienpäiväaamuna 12.5. viisi pikkulokkia Rutajoen suistossa

8.5. käki kukkui puistossa! Kirjosiepot valtaavat uusia pönttöjä asumuksikseen. Toivottavasti tänä vuonna ei tarvitse häätää sinitiaisia kesken pesinnän (l-en)

Toukokuun neljäntenä Leivonmäen kansallispuiston ystävien jokkue: Timo Pylvänäinen, Lea-Elina Nikkilä, Eero Väisänen, Ilkka Arkiomaa ja Pauli Backman osallistui leikkimieliseen Tornien taistoon, jonka BirdLife

Suomi järjesti nyt 20. kerran. Kohteena oli tietysti oma Kirveslammen luontotorni. Vieraana kävi myös kansallispuistokummi Fathbardhe Hetemaj. Kahdeksan tunnin aikana havaittiin seuraavat linnut: laulujoutsen, metsähanhi, telkkä, teeri, kuikka, ruskosuohaukka, hiirihaukka, sääksi, kurki, kapustarinta, kuovi, valkoviklo, liro, varis, korppi, peippo, järripeippo, kalalokki, sepelkyyhky, haarapääsky, metsäkirvinen, niittykirvinen, räkättirastas ja laulurastas. Sääntöjen mukaan vain ne linnut, jotka nähtiin tai kuultiin (2 havainnoijaa) tornista, hyväksyttiin. Tuulinen, sateinen ja kylmä sää vähensi lintujen määrää, eikä torni sijaitse varsinaisella muuttoreitillä. Mutta ensi vuonna uudestaan!

HUHTIKUU 2013

* huhtikuun pian kääntyessä toukokuuksi lintulaudalla Rutalahdessa vierailivat 27.4. "tavallisten" vieraitten ohella korpirastas (eka kerta), punakylkirastas ja punarinta, myös kuuden tilhen parvi etsiskeli syötävää ja viime viikolla samoissa aikeissa oli tikli. Käpytikkoja on samaan aikaan useita, jopa 4, mutta valkoselkätikkaa ei ole enää näkynyt ja harmaapäätikkakin käy vain harvakseltaan.

Teerin soidin on pikkuhiljaa saamassa vauhtia.

Kuva Kirsi Immonen

Kuva Terhi Salomaa

- 2.4. ja 3.4. valkoselkätikka vieraili Rutalahdessa vanhassa pihlajassa, 5.4. joutsenia lensi kylän yli

HELMIKUU 2013

Lintulaudalla urpiaisia kymmenittäin!

JOULUKUU

* Joulun aikoihin kovilla pakkasilla lintulaudoilla on kuhinaa. Tali- sini- hömö- ja töyhtötiaisia, punatulkkuja, vihervarpisia, närhiä, harakoita, käpy- ja harmaapäätikkoja vieraili 23.12. Haapalehdon lintulaudalla.

* Koskikara on 1.12. saapunut pohjoisesta talven viettoon Rutajoelle MARRASKUU

* 26.11. Rutajärven yllä kahdeksankymmenen joutsenen aura matkalla etelään. Lintutornilla seitsemän teertä syyssoitimella. Ja tunnistamaton pikkulintujen "pilvi"

* Koskikaran kierroksella voi ihailla kosken kuohuja korkeampina kuin koskaan; vesi on todella korkealla. Polku on osin aika pehmeä, joten kumisaappaat on hyvä laittaa jalkaan

SYYSKUU

*41 kurkea oli muuttomatkalla kansallispuiston yli 9.9., pari päivää aiemmin sääksi lenteli noin kilon hauki suussaan Rutajärven rantamilla

ELOKUU

' kansallispuistossa on riittänyt mustikoita sekä paikallisille että kaukaisemmille kerääjille - niitä näyttää jäävän vielä linnuillekin. Karpalot alkavat jo hieman punastua.

* uudesta lintutornista on tehty hyviä lintuhavaintoja, jopa lampiviklo ja sääksi useampaankin kertaan

HEINÄKUU

* Hiekkateitten varsilla on poikkeuksellisen paljon metsämansikoita. Nam!

* Heinäkuun aluksi otettiin uusi luontotorni käyttöön. Nyt kannattaa retkeillä Kirveslammen lenkillä. Avajaiset ovat myöhemmin tänä vuonna.

KESÄKUU

* Juhannusaattoiltana liro otti kulkijat Kirveslammen lenkin uudella lintutornilla vastaan; ehkä sillä oli pesä tai poikaset lähettyvillä, "selostus" oli kova!

* Kirveslammen lenkillä on lämpiminä päivinä paljon ja monenlaisia perhosia liikkeellä
* maakotka avasi komeasti kesäkuun lentelemällä Selänpohjassa Järnätjärven maastossa 1.6. TOUKOKUU
* Koskikaran kierros Rutalahdessa on taas parhaimmillaan: vesi on kokrealla ja kosket komeita...

* Helatorstaina vaiveron helmiäiskellot kimaltavat Haapasuolla, suokukan roosat nuput ihan pieniä ja suopursun latvanuppu jo turpoaa. Kimalaiset ja sinisiivet ahkeroivat, hyttysiä ei näy. Kuikkapari aallokossa Haapajärvellä.

* Punavarpunen on lentänyt kesämaisemiinsa Intiasta

* Rutalahdessa on 15 joutsenen parvi jo kohta viikon verran lepäillyt pellolla. Töyhtöhyyppäpariskunta on äreänä ja yrittää saada niitä pois "omalta" peloltaan. Kalalokit ja kuovit eivät piittaa suurista sukulaisistaan. Tikli ilmestyi 12.5. pihaan.

* Kansallispuistossa Toivakan eläkeläisten kanssa kuunneltiin käkeä 9.5.
* Käki on jo avannut äänensä ja pääskyset pyrähtelevät kylän yllä: kesä! (8.5.)

* Nyt kannattaa jo etsiä korvasieniä. Eviran ohjeitten mukaan kevään herkut on keitettävä väljässä vedessä (1 osa sieniä, 3 osaa vettä) kaksi kertaa viisi minuuttia välillä vettä vaihtaen. välillä on huuhdottava, samoin lopussa. Kuivatut korvasienet on liotettava pari tuntia ja sen jälkeen käsiteltävä samoin kuin tuoreet. Tuuletuksesta on huolehdittava hyvin. Metsään vain! Kansallispuistoon on nousemassa paaaaljon! korvasieniä...

HUHTIKUU

* vihervarpusia ja järripeippoja on ollut ruokintapaikalla kymmenien lintujen parvi päivittäin - enemmän kuin koskaan ennen

* 15.4. satakieli värjötteli Rutalahdessa kylärannassa kuusiaidassa, Korkkimäellä pyöri 150-200 peipon parvi ja Matkuksella oli haapana.

* 14.4. punarinta pyörii Rutalahdessa

* 13.4. Haapasuolla kuuluu kurjen huuto! Peipposia on kymmenittäin, mustarastaita on ollut pitkään ja juuri nyt Haapalehdossa ensimmäinen punarinta ja sepelkyyhky ovat syömässä lintulaudan alla.

*"Västäräkistä vähäsen...." 12.4. se ilmestyi Rutalahteen, mutta pääskystä ei ole vielä näkynyt ja samana päivänä Ikosen Eero näki myös leskenlehden

*Pitkään jatkuneet kerstehanget ovat mahdollistaneet retket kansallispuistossa myös ilman suksia

* Pitkäperjantaina 6.4. klo 12.00 peippo ilmestyi Vinkkelinmutkaan Rutalahdessa, joten kesä on jo oven takana: "Puoli kuuta peipposesta"

MAALISKUU

*Rutalahdessa Koskikaran kierros on edelleen jäässä ja vaarallinen kulkea sortumavaaran takia. Pysytään toistaiseksi pois.

* Kansallispuistossa Harjunlahden pienellä puolella joutsenpari tanssi häävalssia 18.3. illan suussa.

* Kevät on jo tullut: ensimmäinen joutsen lensi aamulla 15.3. Päijänteeltä Rutajokea myötäillen ja Luokkimäessä oli teeriparvi soitimella: 1 naaras hämmästeli, kun 14 urosta pörhisteli höyheniään

* ilveksiä on Rutalahden kylän liepeillä liikkeellä HELMIKUU
* "Helmikuu helistää" Aamulla 1.2. oli pakkasta 24 astetta.

TAMMIKUU 2012

* Rutalahdessa on lintulaudalta muistiin merkitty tammikuussa seuraavat linnut: kuusi-, sini- ja talitiainen, viherpeippo, keltasirkku, varis, urpiainen, korppi, harakka, fasaani, pikkuvarpunen, käpytikka, punatulkku, peippo. (Ja naapurin Julle-kissa!)
*Bird Lifen Pihabongaus on ohi, tänä vuonna pakkasta oli sen verran reilusti, että lintuja oli vain vähän: 29.1. klo 12-13 lintulaudalla Rutalahden keskustassa kävi 7 talitiaista, 6 sinitiaista ja yksi viherpeippo. *Koskikaran kierros Rutalahdessa on kyllä juuri nyt tosi komea, mutta vesi on niin korkealla, että polkua ei pääse kulkemaan. (29.1.)

* Jos mielit Kansallispuistoon retkelle talvella, Leivonmäen kirjastosta saat lainksi yhdistyksemme lumikenkiä (pääasiassa koululaisten kokoja).
* Fasaanipariskunta on majaillut koko talven Rutalahdessa kylän keskustassa. Joulukuussa lintulaudalla kävi yhteensä 12 eri lintulajia. Koskikaran kierroksella on joka päivä runsaasti saukon jälkiä.
* Ensimmäinen kunnon pakkaspäivä oli vasta 8.1., kun mittari laski alle -10. Lintulaudoilla on silti riittänyt vilskettä. Hiihtämiseen lunta on paikoin sentään nipinnapin riittävästi.
JOULUKUU
* Viime vuonna tänään 18.12. oli 25 astetta pakkasta, nyt tulee vettä taivaan täydeltä! Eivät ole vuodet veljeksiä...
MARRASKUU
*Jyväskylän puolella Rutalahdessa pyörii fasaaniparvi, jossa on viisi naarasta ja yksi uros. Olisiko viime talven pariskunta saanut poikasia, vai ovatko karkuteillä jostakin?
* Kuun alussa maakotka lenteli Vällyhoilon laaksossa ja nyt se on nähty Urpisten tien varrella, kun korpit hätyyttelevät sitä.
*kolmas marraskuuta, kun olimme karpaloita keräämässä Kirveslammen lenkin varrella, pyrstötiaisparvi pyrähti paikalle
LOKAKUU

*Edes kevättulvien aikaan Koskikaran kierroksen koskissa Rutajoella ei ole niin paljon vettä kuin nyt. Kosket kuohuvat tosi komeina, kannattaa retkeillä. (22.10.) Ja metsistä löytyy vielä muitakin sieniä kuin suppilovahveroita, muun muassa vahakkaita ja valmuskoita. Tänään löysimme myös kantarelleja hyvän satsin.

5.10. tepasteli riekko Haapalehdon tiellä. Ensimmäinen havainto tällä tienoolla yli kymmeneen vuoteen. Tervetuloa takaisin!
Kiitos kaikille lapsille ja nuorille sekä heitä kannustanaille aikuisille. Saimme ihan mukavasti luontovisailuun vastauksia. Palkintojenjako on Kurkiauran koululla 30.11. klo 10 alkaen.

SYYSKUU
* Minulla on ehdotus: mitä jos jokainen pitäisimme taskussamme ylimääräistä pussia, kun liikumme kansallispuiston reiteillä. Ai miksi? No siksi, että jos joltain toiselta on tipahtanut roskia puistoon, voisimme poimia ne pois...
* Lehdet ovat nyt täynnä sisustusvinkkejä, joissa on käytetty jäkälää ja sammalta. Tiedäthän, että niitten kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin! Putkahti mieleen, kun Selänpohjassa erään polun alussa

on selvästi kerätty aineksia parvekkeen koristeluun... Kansallispuistostahan ei nyt missään tapauksessa saisi niitä kiskoa! Ei, eivät varmasti ole thaimaalaisystäviemme keräämiä, niitä oli otettu vain noin yhden talouden tarve.
* 16.-18.9 viikonloppuna käynnistyi kurkien muutto Haapasuolta kohti länttä komeissa, noin sadan kurjen auroissa.

* Nyt kannattaa nostaa nenä kohti taivasta ja seurata, mitä lintuja on liikkeellä kohti etelän lämpimiä, ainakin kurkia on jo ollut suuria parvia liikkeellä ja BirdLifen tiedotteen mukaan viime viikonloppuna 16.- 18.9. oli taivaalla 50 000 kurkea. Rutalahden rannassa on taas harmaahaikaroita, ne ääntelevät aika rumasti "kolistelemalla".

*Lasten ja nuorten Luontovisailu kestää vielä syyskuun. Kannattaa tehdä retki yhdessä kansallispuistoon, tulostaa vasemmasta palkista osallistumiskaavake ja kerätä siihen kokemuksia. Visailussa on paljon todella hyviä palkintoja. Tarkemmat ohjeet löytyvät myös sivupalkista.
* Lekyn sieniretkellä (10.9.) oli 50 henkeä ja saaliiksi löytyi yhteensä noin 130 eri sientä, mukana useimmat hyvistä ruokasienistä ja myös myrkkysienistä, sekä muutama värjäyssieneksi käypäinen. Joitakin oli vain huviksi tunnistettavaksi. Todettiin, että sienivuosi on lajeiltaan, määrältään ja laadultaan erinomainen. Kansallispiston maastoista on löytynyt tänä syksynä varsinkin kantarelleja, mustatorvisieniä, vaaleaorakkaita ja keltahaarakkaita normaalia enemmän. Herkkutatteja ja punikkitattejakin hyvin, rouskuja voi vielä nousta, jos ilmat pysyvät plussan puolella. Supppilovahverotkin jo alkavat olla poimittavia, ja niitten satokausihan kestää lumiin saakka.

* No nyt on sitten meidänkin perheen matsutakekausi avattu! Nimittäin ensimmäistä kertaa kansallispuistosta löysimme 4.9. näitä japanilaisten suurena herkkuna pitämiä sieniä - säästetään lauantain sieniretkelle ainakin malliksi... (LB)
* Hups! Erös rutalahtelainen koki tänään 4.9. elämänsä ikimuistoisen sieniretken: Syysniementien varressa samoille apajille ilmestyi KARHU! Hyvin kövi molemmille!
* Huom: Sieniretken jälkeen keruutuoteneuvojat voivat tenttiä sieniä neuvojakorttiinsa. Retki 10.9. klo 9.00, lähtö Selänpohjasta parkkipaikalta, Vetäjinä keruutuotetarkastaja Martti Hakala ja sienitutkija Kaisa Mustola. Jäsenille maksuton, toisilta peritään 2 euron retkimaksu. Omat eväät mukaan. Voit tuoda sieniä tunnistettavaksi.
ELOKUU
* Iso-Pirttijärvellä joutsen opetti niskuroivaa ja lähes itsensä kokoista poikasta lähtemään lentoon ja laskeutumaan. Kielenkäytöstä päätellen poikanen oli pahimmassa murkkuiässä... (28.8.)
* Kansallispuistossa on vielä vaikka kuinka paljon hyviä mustikoita poimittavaksi. Lehdet ovat hieman karisseet ja marjat näkyvät hyvin. Erikoisesti mehumarjoja kannattaisi vielä pistää talteen.
* Kantarellien, mustatorvisienten ja vaaleaorakkaitten ohella tämä vuosi on keltahaarakkaitten vuosi. Saimme täyden lastin ja vielä jäi toisillekin. Mutta pieni pyyntö:
JOS ET ITSE KRRÄÄ JOTAIN SIENIÄ, ÄLÄ POTKI TAI POLJE, joku muu voi niitä tarvita.
*Auringon kämmenellä puolukat alkavat jo olla kypsiä, mutta jos on vähänkään puustoa, vielä kannattaa odottaa muutamia päiviä, jos ei sitten mieli hyytelöä. (28.8.) Odotusajan voikin käyttää sienimetsässä, erikoisemmista sienistä on hyviä saaliita tiedossa!
*Hirvikärpäset ovat taas "ilonamme"! Olimme aamulla 26.8 metsässä ja toinen sumutti itsensä uudella hirvikärpäskarkotteella, hinta noin 20 euroa, tähän mennessä kovan kiroilun jälkeen 7 kärpästä löytynyt vaatteista, vielökin kutisee... Toisella valkoinen takki ja päässä 1=yksi hirvikärpänen. Että ihan heti ei kannata karkotetta hankkia! Tosin "seitsemän saaliin" henkilö kävi tiheässä pusikossa.
* Sateiset kelit ja suhteellisen kylmät yöt ovat virittäneet erityisesti herkkutatit kasvuun. Myös myöhässä olleita haperoita on nyt metsissä ja haaparouskujakin jo kerättäväksi asti. Ja sienessähän kannattaa käydä, vaikka ei mitään löytäisikään! (24.8.)
* Komea ukonsieni keikistelee yksinään Raution hevosaidassa Rutalahdessa. Uskaltaisikohan?
* Vinkkelinmutkan ilopilleri satakieli on pesinyt pihassa, mikä ei liene ihan tavallista. Kolme reipasta poikasta opettelee elämän alkeita suuren pihlajan suojissa
* perhostenmetsästys kotipihaan alkaa onnistua: eilen (13.8.) punalatvassa oli 11 nokkosperhosta, suruvaippa, amiraali ja 2 neitoperhosta yhtä aikaa. Perhosperennat tuntuvat olevan varmimipia houkuttimia

* pääskyset lähtivät jo kuun vaihteessa ja muutenkin lintumaailmassa on syksyn läheisyys havaittavissa. Kansallispuistossa kuhisevat nyt pääasiassa marjastajat, jotka tallettavat hyvää mustikkasatoa talven varalle. Sienien osalta sensijaan uhkaa tulla jo toinen katovuosi, jos ei runsaita sateita saada pikapuoliin. HEINÄKUU

* viimeisessä Erä-lehdessä Suomen kansallispuistot-kirjan kirjoittaja kirjoittaa myös meidän puistosta. Hän tykkäsi kuuleman mukaan Soimalammesta ja Mäyränkierroksesta ja ihastui Korvenkoskeen Koskikaran kierroksella, siitä on hieno kuvakin. ERÄ 9/2011
* tänäänkin 22.7. Elli ja Linus Löngrenillä oli seikkailujen päivä kansallispuistossa: matkalla Joutsniemeen kaatui iso kelo melkein heidän niskaansa! ja perillä Linus löysi rantavedestä ison, elävän isojärvisimpukan. Se tietysti pääsi takaisin veteen.
*tukholmalainen 8-vuotias Linus Lönngren oli Lintuniemen maastossa 21.7. täyttämässä Luontovisailu- kaavaketta, kun hän teki todellisen löydön: keltatuhkelon. "Minä kyllä luulin, että se on keltainen peruna, mutta vaari sanoi, mikä se on." Vaari on keruutuoteneuvoja. (Siis se on sieni...)
* 12-vuotias Ellinor Lönngren näki Kirveslammen lenkillä elämänsä ensimmäisen lihansyöjäkasvin eli kihokin 21.7.
* käy kurkkaamassa sivustoa: Ikkuna Suomen Luontoon
* Korkkimäellä Rutalahdessa ihastuttaa puhtaan valkoinen kanerva sinipunaisen kanervameren keskellä
* Satakieli on majoittunut pihapihlajaamme konsertoimaan, on pitänyt konserttia jo kolmena aamuna (Vinkkelimutka Rutalahti)
* Mustikkareissulla kansallispuistossa näkyi jo männynpunikkitatteja, joitakin haperoita, lehmäntatteja ja yksi kehnäsieni - vain hetki ja päästään taas kunnolla sienestämään (13.7.)
* Wanha kansa tiesi, että saunavastat on taiteltava juhannuksen jälkeen ensimmäisen uuden kuun aikaan. Silloin rauduksen lehdet ovat valmiit, eivätkä irtoa. Vastarpeita ei tietankään saa ottaa kansallaipuiston koivuista, eikä toisen maalta muualtakaan
* 7.7. aamulla Haapalehdon haarapääskyt poikasineen ensilennolla. Voi sitä lentämisen riemua! Pesät pääskysillä on sekä puimalan kurkihirren päällä, saunan räystään alla että lampaiden karsinassa navetassa.

*6.7. kymmenen kuikan parvi piti sukellusnäytöksen Rutajärvellä Kirkkoselän kupeessa. Olipa upeaa katseltavaa! Halttusessa ja Niinisaaressa kannattaa ehdottomasti käydä makkarapaketin kanssa ja siellä on hyvä yöpyäkin. Vene tietysti tarvitaan... Vihkossa on tasaisesti, mutta ei koskaan ruuhkaksi kävijöitä.
* Kovat helteet koettelivat kesä-heinäkuun vaihteessa ja 2,7. tuli Rutalahden suunnalla kova sade: puolessa tunnissa satoi 34 milliä ja mukana oli myös peukalonpään kokoisia rakeita. Suuren luokkakokousväen porukka oli Koskikaran kierroksella ja retkeilijät olivat märempiä kuin suihkussa käyneet!
* Nyt pitäisi olla paras aika bongata kehrääjä, kansallispuiston nimikkolintu

KESÄKUU
*Jos haluat lähettää terveisiä kansallispuistoretkeltäsi, nyt olemme julkaisseet upouuden postikortin, jossa monia kuvia eri puolilta kansallispuistoa. Korttia myydään Rutalahdessa Old Ladyssa, Leivonmäellä TB:llä ja K-market Leivonmäessä ja Joutsan kirkolla K-supermarket Joutsassa, Huttulassa ja Tikanderin grillillä. Lisää myyntipaikkoja tulee juhannuksen jälkeen. Myös hallituksen väellä on kortteja "takataskussaan", joten kysele Merja Oleniukselta, Lea-Elina Nikkilältä, Paul Backmanilta, Viola Frediniltä tai Helena Kaartiselta. Jos haluaisit kortteja enemmän käyttöösi, ota yhteys Lea-Elinaan. Niin ja tärkein: Kortin myynituloilla järjestämme kesällä 2012 yksinään asuville tai laitoksissa asuville vanhuksille virkistysretkiä kansallispuistoon.

*Koskikaran kierros Rutalahdessa on nyt loistavassa kunnossa: sillat on korjattu ja pitkospuita vaihdettu - ja koskikin näyttää juuri nyt parastaan.

* Ikäviäkin luontohavaintoja sattuu silmään: lupiinit ovat valtaamassa Selänpohjassa myös kansallispuiston reittejä - siinä olisi meille kaikille talkoitten paikka repiä ne pois. Ja toinen harmillinen juttu on se, että kaikki retkeilijät eivät muista, että kaikki roskat pitää tuoda pois metsästä, olivatpa ne miten vähäpätöisiä tahansa! Voisimmekin ottaa tavaksi poimia "unohtuneita" roskia reittien varrelta omaan roskapönttöömme.

* Geologiaretki on nyt muistojen joukossa. Saimme rautaisannoksen tietoa alueen geologiasta Maija Haavisto-Hyväriseltä. Kiitos vetäjälle!

TOUKOKUU

*Vinkkelinmutkassa Rutalahdessa oli 4.5. iltapäivällä uskomaton näky lintulaudan alla, kun 120 ! järripeippoa kupsutteli viime talven kuorijämiä. Parvi pyrähteli, mutta 120 sai laskettua - siinä voi olla parin heitto puoleen tai toiseen. Mustarastas pällisteli yksinäisenä parven keskellä kuin pappi ja pian tulivat yksinäiset peippo, keltasirkku ja viherpeippo ihmettelemään. Myös sinisorsapari on usemman päivän majaillut pienen kuusen suojissa ja lähinnä rouva on kuopsutellut auringonkukan siemenkuoria.

* 2.5. koko Rutalahden selkä Päijänteestä vapautui jäistä

HUHTIKUU

* Koskikaran kierros Rutalahdessa alkaa pääsiäisen aikaan olla jo kokonaan käveltävissä, kumisaappaat kannattaa laittaa jalkaan. Koski on erikoisen upea, vaikka Rutajärvessä ja Päjänteessäkin vesi on matalalla.

* Rutalahdessa Puttosen Kalevi näki ensimmäisen västäräkin 20.4. ja nyt niitä pyörii jo enemmänkin. ""Västäräkistä vähsen..." Hiekkolan pellot ovat oikea lintuparatiisi: aamulla 22.4. muunmuassa oli useampi töyhtöhyyppäpariskunta ja yli 100 räkättirastasta, joten "hyvästi mansikat!" Ja Rutajoen suu on juuri nyt hyvä paikka bongata jos vaikka mitä vesilintuja.

* 15.4 kuovin ihana huilu soi Haapasuon laidalla ja metsässä sepelkyyhky huhuilee kuin pöllö.

* Urpiaisia ei ole näkynyt moneen viikkoon Rutalahdessa ruokintapaikalla. Invalidi-urpiainen saattoi häipyä parven mukana, tai yhtä hyvin naapurin Julle päästi sen lintujen tuonilmaisiin... Eikä siis reppana-peippokaan selvinnyt talvesta, kaksi hyväkuntoista porskutteli kyllä talven läpi. Tänään 8.4. mustarastaita ja peippoja on ollut ruuhkaksi asti, ensimmäistä kertaa huomasimme, että mustarastas pisteli talia oikein tosissaan tuulensuojaan. Pölkkypäitten kannattaa muuten pitää Rutalahdessa lakki päässä: käpytikkoja on useita yksilöitä, samoin harmaapäätikkoja ja palokärkikin soittaa pylvästä ihan keskustassa.

* Onnittelut Vinkkelinmutkaan, mahtava talviperhe teillä on ollut siellä hoidossa. Miten se invalidi-urpiainen selvisi lumilasaretissa talven yli? Haapalehdossa on nyt ollut peipposparvessa taas järripeippo. 8.4. sai mahtava lintu sydämen pamppailemaan. Näin maallikkona sen kyllä määritin nuoreksi maakotkaksi. Niin paljon valkoista oli tummien siipien alapinnalla. Oli hyvän matalalla, joten oli helppo seurata paljaalla silmällä.

* - Vuoden 2011 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana on Vinkkelinmutkassa Rutalahden kylän keskustassa lintulaudalla tai sen läheisyydessä vieraillut seuraavia lintuja: talitiainen, sinitiainen, viitatiainen, hömötiainen, kuusitiainen, käpytikka, harmaapäätikka, viherpeippo, keltasirkku, harakka, punatulkku, urpiainen, peippo (ollut koko talven), puukiipijä, varis, varpushaukka, tundraurpiainen, fasaani, närhi, tilhi, korppi, koppelo, palokärki. Yht. 23 lajia. Kevätmuuttajista on 7.4. mennessä havaittu joutsenia, mustarastaita, vihervarpusia ja joen suistossa harmaalokki.

5.4 ensimmäinen kurki tervehti Haapasuon yläpuolella komealla huudollaan!

Mustarastaita ja peipposia pomppii pihapiirissä ja taisi jo räkättirastasparvikin pyrähtää ohi. KEVÄT!

* Rutalahdessa on jo mustarastaita.

* Vanha kansa toivoi huhtikuun olevan viileä, sillä "jos huhtikuulla on lämpimät ilmat, tulee pitkä ja kylmä kevät." Tiedettin myös, että "Kun on kylmä huhtikuu ja märkä toukokuu, niin on täysi heinälato." Kevätsateesta ajateltiin: "Sataen suvi tuleepi, vuoten vesi lankeaapi."

* Huhtikuun arvellaan saaneen nimensä metsätöistä: keväällä kaadettiin havupuukaski eli huhta.

MAALISKUU

Tohtori Jukka Syrjäsen alustus Rutalahden kyläkokouksessa Päijänteen ja Rutajoen taimenen tilasta sai mietteliääksi. Suurelta osin kansallispuistoon kuuluvan joen kunnostus lisäsi vain hieman poikastuotantoa, poikasia kyllä kasvaa vaellusikäisiksi asti, mutta ne kalastetaan ennen kuin ne ehtivät nousta ensimmäistäkään kertaa kutemaan. Osakaskunta on Rutalahden rauhoittanut verkkokalastukselta, mutta kauempana Päijänteellä Syrjäsen mukaan verkkoja on liikaa. Hänen mukaansa pitäisi suosia pyydyksiä, joista kalastaja voi valita, mitä ottaa, mitä jättää. Menneitten vuosikymmenten ennätyskalat ja Pietarin kalansaaliit jäävät luultavasti viimeisiksi taimenen osalta. Vaikka muuta luontoa säästyy kansallispuistoalueella, Päijänteen taimen on kansallispuiston lainsuojaton. Olemmeko me sukupolvi, jonka aikana Keski-Suomen maakuntakala järvitaimen kuolee sukupuuttoon! LB

25.3. Haapasuon yllä joutsenpari tervehti kansallispuiston ystävää! Joutsenista on jo useita havaintoja - nyt on kevät siis virallisesti tullut!

Tervetuloa Rutalahteen Koskikaran koululle keskiviikkona 23.3. klo 18.00 kuulemaan, mitä havaintoja tohtori Jukka Syrjänen on tehnyt Päijänteen lohesta ja sen kotijoesta Rutajoesta väitöskirjaa valmistellessaan.

Koppelo pörhisteli yllättäen lintulaudan alla Rutalahdessa.

Wanha kansa tiesi, että "jos maaliskuussa varis tepastelee tiellä, tulee paha kelirikko, mutta jos se on siivillään, pitää kaunista kevättä!" - ainakin tänään 10.3. varis lenteli Koskikaran koulun luona.

Vuoden viides kova tuuli on maaliskuussa, ja jos se osuu ennen 13. päivää ja on aurinkoista, on luvassa erinomainen vuosi. Ja se kova tuuli osui eiliseksi ja täksi päiväksi, joten varaudutaan hyvään vuoteen! Varmaan wanha kansa tarkoitti satoa, mutta saahan se tulla muutenkin hyvä vuosi!

Kuuluu vain suhina, kun lumipeite ohenee, tänään 10.3. oli päiväkahvin aikaan 3,9 astetta plussan puolella ja kova tuuli.

Kansallispuiston uudella ladulla on mukavaa kuunnella lintujen keväisen laulun ensi sointuja ja kohta jo tehdä ensimmäisiä muuttolintuhavaintoja.

HELMIKUU

* Vain kivenheiton päässä kansallispuistosta on tänä talvena kalamiesten pyydyksiin käynyt vähän erikoisempaa saalista Rutaniemessä: ensin Jaakko Kangas sai 8,5 kiloa painaneen kuhan ja helmikuun lopussa Kalevi Kokkonen parikiloisen nieriän, joka on harvinainen Päijänteessä.

* Päivän piteneminen näkyy nyt helmikuun lopussa hyvin myös lintujen ruokailuaikatulusta: "päivävuoro" on tullut jo noin 10 minuutia aiemmin kuin vielä viikko sitten. Tänä aamuna (25.2.) ensimmäinen sinitiainen aloitti ruokailun klo 8.00, talitiainen tuli 8.01, viherpeippo 8.03 ja kuusitiainen ja urpiainen 8.04. Keltasirkkuja tulikin kerralla parvi ja ne tulivat vasta 8.10. Peippo vähän myöhästyi, se oli paikalla 8.20. Puolen päivän tietämissä pistäytyi harakka ja yksi naaraspunatulkku. Fasaani ei ole enää käynyt, vaikka se on koko talven ollut Viljasen Teuvon hoidossa Pajan kuusen alla, myöskään tundraurpiainen ja viitatiainen olivat vain läpikulukmatkalla. Käpytikka ja harmaapäätikka käyvät heti, kun pakkasta on vähän enemmän. Kaksi oravaa ovat myös päivävuorolaisia, mutta jänis tulee tasan klo 9.00 illalla yövuoroon puhdistamaan päivältä jääneet kaurat ja auringonkukansiemenet.

* Kevättä on linnuilla rinnassa ja aurinko paistaa, vaikka paukkupakkaset karkottaa ihmiset sisätiloihin. Korppipariskunnan äänekäs vuoropuhelu enteilee pesintäajan kohta koittavan.

Tekeillä oleva latu Harjunlahden parkkipaikalta Harjujärven laavulle tuo ihan uusia mahdollisuuksia luonnon ja kevääntulon tarkkailuun.

Lämpimiä ajatuksia Vinkkelinmutkan peipoille!

• Vaikka on vasta helmikuu alkamassa, linnuilla tuntuu olevan jo kevättä rinnassa: laulu kuuluu jo, kun aurinko lämmittää. Peipot ovat Vinkkelinmutkassa Rutalahdessa edelleen hengissä ja hyväkuntoisia.

TAMMIKUU

* Tammikuu on jo lopuillaan, mutta Koskikaran kierroksen nk. Luukon lenkkiä, eli alkuosaa polkua pitkin ja loppuosa Luukon sillalta tietä myöten, on kuljettavassa kunnossa ja jääpadot hienoja. Polku on kapea, mutta siitä pääsee. Polun varrella voi nähdä, kuinka saukot ovat laskeneet mäkeä koskeen ja niillä on selvät omat polut ihmisten reitin rinnalla. Koskikarat ovat varmaan ylemmällä juoksulla, sillä niitä ei ole näkynyt.

* Rutalahdessa peippo on saanut kaverin ja nyt kaksi peippoa pyörii laudan alla. Varpushaukka on ollut saalistusretkellään ja pikkulinnut ovat muutaman päivän olleet varpaisillaan. 8.1. urpiaisten joukossa oli tundraurpiainen, uutisen mukaan niitä on juuri nyt paljon liikkeellä. Myös puukiipijä on monen vuoden tauon jälkeen ilmestynyt rapistelemaan lahon pihlajan kuorta. Yöllä rusakko istuu herkuttelemassa siemenillä ja päivällä kaksi oravaa heiluvat lintujen seassa. LB

* 4.1. hieno osittainen auringonpimennys, joka näkyi melko hyvin pilvistä ja lumisateesta huolimatta. Lunta on Leivonmäellä todella paljon ja talviluonto on kaunis.

JOULUKUU

* Välipäivinä Rutalahdessa on lintulaudalla ollut kova vilinä. PEIPPO, luit ihan oikein(!), on häärinyt viherpeippojen joukossa. Se on virkeä ja terveen näköinen yksilö ja ihmeesti kestänyt pakkasetkin.

* Helmipöllö on aloittanut puputuksen Haapasuolla ja töyhtötiainen on saapunut lintulaudalle (L-EN).

*Harmaapäätikkapari on ollut jokavuotinen vieras, joten odottelen tulevaksi piakkoin. Taliahan on sille tietysti oltava, kuten muillekin tikoille. Juuri kuuntelin pakkasillassa helmipöllön puputusta. Näin aikaisin talvella en sitä muista kuullenikaan aikaisemmin.

* Jo alkusyksystä Maire Huikko huomasi pihansa peippoparvessa valkoisen yksilön. Sillä oli vain joku pieni tumma viiru. Lintu kävi parina päivänä, ja Maire ennätti ottaa valokuvan, josta lintuasiantuntijat tutkiat erikoista lintua ja ovat nyt lähettäneet viestiä, että se mitä ilmeisimmin on albiino peippo.

* Syötämme linnuille auringonkukansiemeniä ja kauraa, jonka pääosin heitämme keltasirkkuja ajatellen maahan. Lisäksi on pari talitankoa ja talipalloja. Harmaapäätikkoja on imeisesti Rutalahdessa nyt useampia, koska monet kertovat niitä nähneensä lintulaudoillaan. Puukiipijää ei ole näkynyt moneen vuoteen ja töyhtötiainenkin on tosi harvinainen vieras. Viitatiainen on hyvin vaikea tunnistettava; paitsi, että se muistuttaa niin paljon hömötiasita, se liikkuu niin vikkelästi, että ei millään ehdi tarkastella yksityiskohtia. Ehkä (?) se, että siivistä puuttuu hömötiaisen vaalea väri "paneeli", on selvin erottava merkki. Vieläkin kannattaa mainostaa viimeistä Linnut-lehden numeroa, siinä on kaikista selvimmät tunnistusohjeet. Viitatiaista ei (vaikka kirjat ja lehti yms ovat ikkunan ääressä tunnistamista varten) ole nyt näkynyt Rutalahdessa. Muita lintuja on erittäin runsaasti, ehkä se karttaa "kansanpaljoutta". (L.B)

* Hienoja havaintoja Rutalahdessa! En ole kyllä aivan varma, erotanko tuon viitatiaisen kiiltävän mustan päälaen ja likaisenvaaleat posket tavallisesta hömötiaisesta ja kuusitiaisen kanssakin saa olla tarkkana, jotta sen saisi bongattua. Olen kaivannut jokavuotisista vieraistani töyhtötiaista, puukiipijää ja harmaapäätikkaa. Keltasirkkuja ei jostakin syystä myöskään näy Haapalehdossa, mutta syyksi olen ajatellut sitä, että lintulaudoilla on vain auringonkukan siemeniä ja pähkinöitä, ei kauraa. (Lea-Elina Nikkilä)

* Samat lajit ovat NYT Rutalahden Vinkkelinmutkan lintulaudan vakiovieraita kuin Haapalehdossa. Lisäksi melkein päivittäin käyvät harmaapäätikka ja keltasirkut ( ainakin silloin, jos on luvassa pyryä.), sekä kuusitiainen ja yhtenä päivänä viitatiainen. (Linnut- lehdessä on hyvät ohjeet tunnistamiseen) "Bongari" Backman on melko säännölliseti päivittäinpitänyt kirjaa lintulaudan vieraista lokakuun alusta ja tuo 13 lajia olivat jo 19.10. Silloin ruokintapaikalla kävivät seuraavat linnut: pikkuvarpunen (3), sinitiainen (3), talitiainen (10), viherpeippo (10), varis (2), harakka (1), järripeippo (3), peippo (2) (Kaksi rentun näköistä peippoa jäivät ressukat tänne, kun muut lähtivät - nyt ovat jo hävinneet), Käpytikka (1) (Iski talitiaista laudalla niin, että höyhenet pöllysivät), närhi (1), punatulkku (1), mustarastas (1) ja vihervarpunen (1). Hauska seurata, miten lintulaudan vieraat ovat osin vaihtuneet, ja satunnaisesti käy myös muita lintuja. Ruokinta meillä aloitettiin jo aikaisin syksyllä. Ja muuten: nelostien "toisesta puolesta" on toivakkalainen runoilija Ainomaria Hakanen kertonut koskettavasti runossaan "Valtatie - vallan tie", jossa hän kertoo Terrisuosta. Runo löytyy hänen uudesta runokirjastaan "Kudoksia ja fantasiaa". (Leila Backman)

* Haapalehdon lintulaudalla sini-, hömö- ja talitiaisia, viherpeippoja ja vihervarpusia, urpiaisia, punatulkkuja, käpytikka, pari harakkaa ja närheä. Untuvat aitan katolla kertovat myös jonkun petolinnun aterioivan lintulaudan lähellä. Mutta mitä lajeja Rutalahdessa on näiden lisäksi. Niin ja onnea viitatiaishavainnosta - liekö paennut liikennettä; uusi nelostie jätti aika monta neliötä luonnon monimuotoisuutta alleen, vaikka tokihan se lisää liikenneturvallisuutta!

* Joulukuu alkoi komeasti, kun uusi nelostie avattiin - ja viitatiainen havaittiin ensimmäistä kertaa Rutalahdessa!

MARRASKUU

*Koskikaran kierroksella oli kymmenen pyrstötiaisen parvi, mutta pohjoisesta muuttavat koskikarat eivät vielä olleet joella. Rutalahden kylällä lintulautojen läheisyydessä pyörii harmaapäätikkapariskunta ja yksinäinen fasaani. Parhaana päivänä laudalla on käynyt 13 eri lintulajia. Rutajoen suiston haavikossa oli pikkutikka 22.11.

* Isänpäivänä 14.11. aurinko pilkistelee ja valkea lumi peittää maisemaa. Lintujen talviruokinta on alkanut ja syöjiä riittää; tali-, hömö- ja sinitiaisia, punatulkkuja, vihervarpusia, närhiä ja harakoita.

LOKAKUU

* 18.10 on taas lumi suolta sulanut ja karpaloiden poiminta voi jatkua. Useimmista muista marjoista poiketen karpaloita on aivan mukavasti ja kooltaan osa kuin kirsikoita! Painukaahan suolle!

SYYSKUU

*Luonto ei pettänyt kuitenkaan tänäkään vuonna: vaikka mittarissa oli pahimmillaan miinus 4,5 astetta alkuviikosta, kansallispuiston mäntykankailta löytyy terveitä, pieniä herkkutatteja ja vähän muitakin sieniä. (29.9.) Ja suppilovahverothan eivät piittaa vähän kovemmastakaan pakkasesta, niitä voi löytää lumen tuloon asti.

*Ikävä kyllä sieniretki jouduttiin perumaan. Kansallispuiston alueella on satanut viime viikkojen aikana todella vähän. Kuivuus tuntuu olevan aika paikallista ja se vaikutti myös mustikkasatoon. Vielä sentään on syksyä jäljellä ja sieniäkin varmaan saadaan, kunhan syyssateet alkavat. Niitä odotellessa jätetään jäähyväisiä etelään lähteville muuttolinnuille.

* Heti kuun vaihtuessa syyskuuksi Rutalahdessa lenteli harvinainen vieras: maakotka. Useampi kyläläinen sai iltapäivän kahvitunnin aikaan ihastella sen kaartelua kohti kansallispuiston metsiä.

ELOKUU

*Toistaiseksi sieniä on noussut vain vähän kansallispuiston alueelle, joten teemme "vakoiluretken" aiotulle retkialueelle sunnuntaina 29.8. ja sen jälkeen päätetään, kannattaako sieniretkeä tänä vuonna järjestää. Voit tarkistaa tilanteen näiltä sivuilta tai sihteeriltä puh 0400-131 826. Retkiajankohtahan on 4.9., joten sateet voivat vielä sysätä sienet kasvuun, vaikka Pekka Pouta jo lupasikin kylmeneviä ilmoja. Sienestystä ei muuten kannata unohtaa, sillä siellä, missä vettä on saatu loppukesästä, on hyvä herkkutattisato ja ne ovat erikoisen puhtaita. Myös kantarelleja, mustatorvisieniä ja vaaleaorakkaita on mukavasti. Rouskuja ei vielä ole näkynyt ja muita tattejakin vähänlaisesti.

* Jos haaveilet lapsuuden luonnonkukkakedosta pihapiiriisi, juuri nyt on oikea aika kerätä kuivalla säällä kukkien siemeniä talteen vaikka maanteitten varsilta.

* Lämmin ja aurinkoinen sää suosi ötökkäretkeä Rutajoelle, ja siksi monensortin pientä kulkijaa myös osui retkeläisten silmiin. Lisäksi yöllä otetuissa valokuvissa voitiin ihastella kyynelyökkösen ja siniritariyökkäsen kuvia, jotka vetäjänä toiminut Timo Pylvälainen tunnisti. Perhoset ovat harvinaisia ja Tompurin Jaakko nappasi ne kameransa kautta omasta pihastaan.

* Kuuma ja kuiva keskikesä on säikäyttänyt kansallispuistonkin sienirihmastot, eivätkä ne vielä ole innostuneet maanpäällisten herkkujen kasvatukseen. Heinäkuun alkupuolella löytyi jo kantarelleja ja tatteja, mutta nyt (31.7.) tehty havaintoretki osoitti, että uusia ei ole kasvanut ja entiset ovat kuivaneet.

Sateet ovat kuitenkin jo virkistäneet sieniä ja ainakin kantarelleja on tulollaan. Toivakkalainen keruutuotetarekastaja Marita Kuikka kertoi, että nyt kun maa pysyy pitkään helteen jäljiltä lämpimänä ja jos saadaan kunnolla sadetta, syyssieniä voi tulla vielä ihan mukavasti. Älä siis vielä vie sienikoria vintille.

* Toive saada perhosia pihaan perhoskasvien avulla, alkaa tuottaa tulosta. Erityisesti punalatva on osoittautunut hyväksi perhosten houkuttelijaksi: neitoperhoja on sen kukinnoissa useita iltapäivisin, samoin ohdakeperhosia ja tänään 1.8. ensimmäinen suruvaippa. Sitruuna- ja kaaliperhosiakin on tänä kesänä pyörinyt kasveissa aiempaa enemmän. Maailman parhaaksi perhoskasviksi mainittu syyssyrikkä kukkii muutaman kukan voimin, mutta siinä ei kyllä ole näkynyt yhtään perhosta. Toivakassa toimii muuten yksi Suomen suurimmista ketokukkien siementen tuottajista, Niittysiemen, jolla on yksi lajitelma perhoskavien siemeniä.

HEINÄKUU

- Harmillinen havainto monelle suolla liikkujalle on ollut se, että muovikassiin kerättyjä suppuja, raakoja hilloja on tullut vastaan kantajineen kovin tiheään. Odotellaan rauhassa hienojen marjojen kypsymistä!

+ Jos olet kiinnostunut kedon perustamisesta tai siitä, mitä kaikkia kukkia perinteisellä kedolla kasvaa, tule Lekyn niittotalkoisiin kokemaan wanhanajan talkootunelma. Heinätalkoot pidetään Syysniemen kedolla 23.7. ja kokoontuminen on kello 8.00 kansallispuiston parkkipaikalla Selänpohjassa. Talkoopaikalle on opastus sekä Rutalahti-Urpinen-tieltä että Selänpohjasta, joten myöhemminkin kerkiää. Pikkulinnut ovat laulaneet, että Metsähallituksen tarjoama soppa olisi matsutakesta. Maahisen Mukin ja Melan Helena Kaartinen häärii kauhan varressa. Ja viikatemestarina on Oittisen Paavo ja Metsähallituksesta porukkaa ohjaa Jere Ekosaari.

+ Olethan huomannut, että Haapasuon ennallistamisesta on ollut uutisia sekä Joutsan Seudussa että Keskisuomalaisessa. Käypäs arkistossa vilkaisemassa, miten hyvin homma on onnistunut.

+ Reitti Lehmisillalta Rutalahden Koskikaran kierrokselta Soimalammen laavulle on nyt "koekävelty". Polku on hyvin merkitty, jos vain seuraa maalimerkkejä. Vain yksi, noin puolivälissä oleva avohakkuu on vähän hankala tapaus, mutta siitäkin selviää, kun seuraa sinisiä maalitäpliä.

+ Metsämansikat ovat kypsyneet...

KESÄKUU

+ Kansallipuistossa pääsee jo pikapuoliin nauttimaan sienestyksen hurmasta, sillä ensimmäiset koivunpunikkitatit löytyivät 23.6. Lintuniemeen johtavan polun varrelta.

+ Karhun näkeminen Rutalahden kylän lähitienoilla ei ole mikään maankaatojuttu, niitä on siloin tällöin tavattu muutaman kilmetrin säteellä kylän keskustasta. Maanantina 14.6. kuitenkin oli erikoinen päivä: karhu köpötteli ihan kylän sydämessä Suojarinteen kentällä. Varmuuden vuoksi kutsuttu poliisipartio havaitsi enää jäljet, jotka johtivat pohjoiseen kohti Toivakkaa. Myös suurpetoyhdysmiehet käviät paikalla ja nisulalainen Mika Mäkelä tiesi kertoa, että kyseisestä karhusta on useita havaintoja, ei tosin asutuksen läheltä.

+ Entisaikaan ei alkukesän kauneudelle niin paljon annettu arvoa, sillä ilman ruuaksi kelpaavia luonnonantimia ei eletty. "Kesä kerkkeimmillään, nälkä närkeimmillään." Sadetta kuun alussa odotettiin kiivaasti. "Sade ennen juhannusta on pussiin." "Kevätsade kasvattaa, syyssade kadottaa."

+ Kesäkuun nimi ei tule nykyisestä "kesä"-sanasta, vaan kesannosta. Kesantopelto piti kesäkuussa ensimmäisen kerran muokata.

TOUKOKUU:

+ Parhaimmat luontohavainnot retkeltä kansallispuistoon 30.5. tulivat Veku-koiran kanssa tienpenkkaa Kivisuolla nuuhkiessa: tämän päivä "keto" on jo täynnä elämää. Kissankäpälät kurkottavat tassujaan ja metsäorvokit lepattavat kuin pienet, siniset perhoset. Jos muutaman yön malttaa pysytellä plussan puolella, luonto on kattamassa ainakin hiljaisille tienosille oikeaa herkkupöytää: metsämansikat ovat upeassa kukassa. Eikä kielojen parhaaseen aikaan enää ole monta päivää. (Leila B)

+ Lea-Elina kävi Haapajärvellä 29.5 katiskaa kokemassa ja ihaili vesirajassa kukkivia suokukkia, avautuvia suopursuja ja tupasvilloja, jotka eivät näillä sateilla oikein pääse parhaimpaan loistoonsa. Suomuurain kukkii runsaasti, mutta mitenkähän onnistunee pölytys?

+ Huikon Samuli näki 20.5. uutta "luontostipendikauraa" kylväessään, kuinka Hiekkolan pellolla töyhtöhyyppä opasti kahta untuvikkoa elämän melskeisiin.

+ Leivonmäen kansallispuistossa on nyt uutta nähtävää ja koettavaa: 18.5. avattiin Luupään geologinen luontopolku. 2,2 kilometriä pitkällä polulla on kuusi kohdetta, joissa on toiminnallisia tehtäviä geologian alalta, mutta tietoa myös kasveista ja eläimistä. Polulle voi valmistautua pistäytymällä netissä www.luontoon.fi tai www.uef.fi/need Polku lähtee turvepilarin juurelta Kirveslammin lenkin parkkipaikalta Vartiamäen tien varresta. Wanhan Rutalahden perinnepiiri kävi tutustumassa 19.5. polkuun ja yhteistuumin suosittelee sitä ihan kaikille, myös aikuisille.

+Timo Pylvänäinen veti Lintuniemen maastossa Rutajärven rannoilla LINTURETKEN 15.5. Retkelle osallistui yhteensä 9 henkeä. Tervetulotoivotuksena käki ja kuikat pitivät aluksi yhteisen konsertin ja monet Timon laulusta tunnistamat pikkulinnut: sirittäjä, peippo, punarinta jatkoivat musisointia. Laulujoutsenet pistivät parastaan lentonäytöstä pitäessään ja näimme myös luonnon kolmiodraaman, kun kaksi telkkäurosta tavoitteli telkkäneidin suosiota. Myös koskelo näyttäytyi. Kiva ja avartava retki!

+ Haapalehdossa haarapääskyt jatkavat innoissaan pesän tekoa. Myös kurkipariskunnasta enää toinen käy pellolla syömässä; pesintä on täydessä käynnissä jo heilläkin. Vain parin viikon verran malttavat käydä yhdessä ruokailemassa.(Lea-Elina N)

+ Kas kummaa, "Parkkisen Tapanin käki" jäi pyörimään kylän keskustaan useiksi päiviksi. Ja selvisihän se lopulta, miksi: käki oli huomannut, että lehtevässä laaksossa on monta hyvää pesää, johon voi huoletta munia oman munansa ja jättää poikasensa toisten huolletavaksi. Nimittäin Vinkkelinmutkassa seurasimme useita kymmeniä minuutteja, kuinka käki piiriti Koskisen Arton pihakoivussa olevaa rastaanpesää. Se odotti kärsivällisesti, että hautoja lähtisi hetkeksi, että hän pääsisi munimispuuhiin.

+ Olin pihallamme Rutalahdessa ti 11.5. ison pihakoivumme lähellä, kun kuulin käen kukkuvan. Jäin kuuntelemaan kukkumista, joka voimistui.
Sitten huomasin, että käki lensi kohti koivua, jonka juurella seisoin.
Käki siis kukkui lentäessään ja istui pääni yläpuolelle koivuun ja

kukkui siinä muutaman minuutin. Sitten käki lenteli pihapiirimme lähettyvillä ja kukkui koulun lähellä olevissa puissa. (Tapani Parkkinen)

+ Rutalahdesta Haapatornille "tavallisten" lintuystävien lisäksi 11.5. näkyi Pohjan pelloilla 3 kurkea, laulujoutsen oli jo hautomispuuhissa vanhalla pesäpaikallaan Rutajärven rantamättäikössä lähellä Kivisuontietä Salmelan tienhaarasta Kivisuolle päin. Tornilla näkyi useita kalalokkeja, talitiaisia, västäräkkejä ja töyhtöhyyppä. Kotimatkalla Aholan metsikön luona kaksi teertä tepasteli maantien yli ja kotona Rutalahdessa pihapiirin pihlajassa odotteli värikäs tikli. (Leila ja Paul Backman)

+ 10.5. Haapasuon kupeessakin jo käki kukkuu, ja kapustarinta viheltää haikeasti. Haapajärven rannalla vaivero kukkii. (Lea-Elina Nikkilä)

+ Haapasuon lintutornilla oli 10.5. hiljaista: Backmanin Pauli kuuli vain käen kukkuvan - lienee sama lintu, jota Lea-Elinakin kuunteli, mutta muita lintuja ei näkynyt kuin naurulokkeja.

+ Kesä on nyt tullut kansallispuistoon, vaikka mittari näyttää ihan jotain muuta: Maire Huikko kuuli 8.5. käen kukkuvan 11 kertaa.

+ Kevään ensimmäinen kansallipuistoretki kannattaa suunnata Koskikaran kierrokselle Rutalahteen: Rutajoen kosket kohisevat (8.5.) komeammin kuin vuosiin. Kun viikonlopuksi on luvattu lämmintä, ne ovat viikon - parin sisällä kauneimmillaan, kun rentukat vielä kultaavat rannat. Kannattaa käydä! Näin suosittelee Backmanin Leila

+ Keväthän on jo pitkällä, joten muuttolinnuista suuri osa on ehtinyt saapua. Haapalehdossa, kansallispuiston eteläisen Haapasuon sisällä ovat västäräkit keikutelleet pyrstöjään reilun viikon ajan ja lähes perheenjäseniksi tullut kurkipariskunta on aterioinut kuukauden päivät luonnonlaitumilla. Kirjosieppopariskunta yrittää vimmatusti karkottaa pöntöstä talitiaista, joka aloitti pesinnän jo jonkin aikaa sitten. Kuovin huuto ja taivaanvuohen mäkätys ovat kevään sykähdyttävimpiä ääniä. Laitumella tepastelevat vuohet kuuntelevat erityisesti jälkimmäistä.

Leskenlehdet ja sinivuokot (siirretyt) kukkivat samoin kuin puutarhaan levittäytyneet skillat ja kevätesikot. Nokkosperhosten lisäksi liihottelee laitumilla myös suruvaipat. (Lea-Elina Nikkilä)

Kurki (Grus grus) Haapalehdon pihalla 23.4.2009.

+ Rutalahdessa, Leivonmäen kansallispuiston kainalossa, on tänä keväänä seurattu kevään etenemistä erityisen tarkkaan. Monet kyläläiset ovat lähettäneet havaintojaan Luonnossa tapahtuu-sivuille. Erityisesti muuttolinnut ovat kiinnostaneet. Yhteensä 29 eri lintua on saanut sivuille merkinnän, ja joukkoon mahtuu muutama harvinainenkin, kuten harmaahaikara ja pilkkasiipi, eikä ampuhaukkakaan ihan joka päivä pihapiirissä pyöri. Näille sivuille materiaalia odotellessa kannattaa käydä kurkkaamasaa www.rutalahti.fi Sivuilla on myös Koskikaran kierroksen luontohavaintovihkoista poimittuja muistoja 12 vuoden ajalta. (Leila Backman)

* 14.-15.5. Backmanin Paulin bongausvihkoon on merkitty uusia lajeja: hiirihaukka Luokkimäessä, kuikka Iso-Pirttilammella, Kivisuon cityssä taivaanvuohi ja vanhoja tuttuja, mutta kuitenkin vähän oudompia ovat töyhtöhyyppä ja kuovi Huikon pelloilla. Ja linturetkellä näkyi koskelo.

Punavarpusparvi vieraili Rutalahdessa Vinkkelinmutkassa lintulaudan alla 13.5. illalla, mutta sen jälkeen niitä ei ole näkynyt. Timo Pylvänäinen arveli, että Venäjän lämpöaalto on tuonut ne ja myös muita muuttajia maisemiin. Tarkkaile lintulaudan seutua. Punavarpunen on muuten kuin tuttu varpunen, mutta sen rinta, pää ja osin selkä ovat syvän punaisia. Eri ikäiset ovat erilaisia väritykseltää. (Leila B.)

RETKILADUN TEKO TALVELLE 2020

Edelleen 17.2.2020 näyttää epätodennäköiseltä, että latua kyetään lainkaan tekemään.

************** Hiihtokausi 2019 avattiin18.1.2019

AVATTU 16.3.,15.3., 13.3., 10.3., 8.3., 4.3., 27.2., 21.2., 20.2., 13.2.,7.2. ja 31.1.

LATUKARTTA https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1831 Lunta Leivonmäellä on 40 cm ja rapsakka pakkanen.

Näillä sivuilla kerromme ajantasaisesti, koska kunnan latumiehet ovat avanneet ladun. Valitettavasti latua ei avata aina, kun on satanut lunta tai tuuli on tuiskannut suolla uraan lunta. Kävijöiltä vaaditaan siis retkeilymieltä.

****************

Lisätietoja 0400131826/Lea-Elina

Hiihtokausi ladulla päättyi 5.4.2018. Latu ajettu 20.2. ja 28.2., 5.3., 9.3. 10.3., 16.3., 21.3., 23.3., 28.3. ja 3.4.

Latu ajettu 16.2. ja liikennemerkit myös paikoillaan!

LATUKARTTA https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1831

Hiihtokausi kevät 2018

on alkanut 20.1.

Latu on viikonloppuna ajettu, mutta varoitus- ja

liikennemerkit on vielä laittamatta paikoilleen.

Jos latu on entuudestaan tuttu, voi varovaisuutta noudattaen jo lähteä

sujuttelemaan, mutta virallisesti latu ei vielä ole käytössä.

******************

Hiihtokausi kevät 2017 on ladun osalta ohi!

Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry kertoo tällä sivulla reilun 10 kilometrin kansallispuistoladun hoidon tilanteesta.

Latu on tarkoitettu luontoretkeilyyn, se on perinteisen tyylin latu-ura, joka kiertää Haapasuolla ja Vartiamäen harjulla. Reitti kulkee aluksi Harjunlahdesta yli avoimen nevan ja siirtyy sitten rämeelle. Se seuraa ennallistamisalueen tukittuja ojalinjoja melko etäältä ohi luontotornin Vartijamäen harjulle ja Kirveslammen parkkipaikan ohi Harjujärven laavulle. Sieltä reitti kulkee Luupään lammen ohi kohti Röykkälän lammastilaa ja lopuksi Harjunlahden tien suuntaisesti takaisin lähtöpaikkaan.

Ladulle pääsee sekä Harjunlahden uimarannan parkkipaikalta tai Kirveslammen parkkipaikalta, josta on muutaman sadan metrin matka Harjujärven puolikodan tulipaikalle.Kiertosuunta on myötäpäivään.

Ladulla on useita tienylityksiä, joissa tulee olla varovainen. Kevään jäisillä laduilla voivat mäet olla vauhdikkaita. Näiden osalta tälle talvelle on jälleen pyritty löytämään turvallisempia linjauksia.

Latua ei voida pitää samassa kunnossa kuin taajamien harrastelatuja. Varaa siis mukaan hyvät eväät, retkeilymieltä ja sään mukaan varustusta. Suojakelillä satava lumi voi tarttua tiukasti pitovoiteeseen.

VUOSI 2017

27.2.2017

Hiihtokelit ladulla päättyivät maaliskuun puolivälissä. Kansallispuiston 10 kilometrin retkilatu on

valitettavan vähän ja suojakeli.

nyt torstaina

2.3. ajettu. Lunta on

Kansallispuiston 10 kilometrin retkilatu on nyt virallisesti avattu käyttöön ja

varoitusmerkit ovat paikallaan. Seuraavan kerran latu ajetaan todennäköisesti

torstaina.

HIPHURAA!
Tänään 22.2.2017 on ensimmäistä kertaa tänä talvena päästy pohjustamaan kansallispuistolatua.
Jos loppuviikosta saadaan lisää lunta, latu päästään ajamaan viikonloppuna. Näillä sivuilla kerromme heti, kun latu on valmis.

Nyt maastossa on siis vasta moottorikelkelkalla ajettu latu-ura.

LATUKARTTA https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1831

VUOSI 2016
LADUN HOITO ON LUMENPUUTTEN VUOKSI LOPETETTU!

Latu edelleen 18.3. hiihdettävässä kunnossa ja hankikanto on ainakin aamupäivisin parhaimmillaan.

Latu on ajettu tiistaina 1.3. ja 8.3. sekä lauantaina 5.3. ja taas keskiviikkona 9.3.

Torstaina 25.2. latu avattu aamupäivällä, mutta lunta edelleen pyryttää.
Maanataina 22.2. puoliltapäivin latu ajetaan valmiiksi ja on hiihtäjien käytettävissä.

Uutena asiana kunnan latumestari päätti, että järven ylitystä Harjunlahden pienemmällä puolella ei enää ole, vaan kohta ohitetaan kävellen tietä pitkin (muutama kymmenen metriä). Näin vältetään vaaran paikka ja latu voi olla käytettävissa keväällä pitenpään.

LATUKARTTA https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1831

Toiminta 2018

Haapasuolla

5.5. tornien taistossa jo perinteeksi tullut 25 lajia. Aamu oli kylmä ja tuulinen mutta puoliltapäivin alkoi jo aurinko paistaa.

2017

2016
Kymmenvuotisjuhlien ja Ystäväyhdistystreffien kuvasatoa

Suojarinteen juhlassa oli mukavasti väkeä Nuuksion Nuukan Hilkka Laitinen ojensi lapion lahjaksi talkoita varten

Opeleekion musiikki ja Terhi Salomaan videokuvaa MSL:n juhlasta Haapasuolla vuodelta 2002.

Yhteistyökumppaneiden palkitseminen: Rutalahden nuorisoseura ja Leivonmäen Teboil.

Illalla vokattiin ja juteltiin toiminnasta ystäväyhdistysten kanssa Harjunlahden puolikodalla.

Jättiputken kitkentää, soppaa ja metsäjoogaa.

2016 VUOSIKOKOUS JA TOIMINTASUUNNITELMA

Metsähallituksen Maija Mikkola kertoi tulevasta yhteistoiminnastamme ja organisaatiomuutoksesta.

Kymmenvuotisjuhlakokouksessa palkittiin ahkerat talkoolaiset Leila ja Pauli Backman. Ilkka Arkiomaa luovutti "aineettoman lahjan" eli 200 euron lahjakortin BirdLife Suomen toiminnan tukemiseksi. Puheenjohtaja Lea-Elina Nikkilä ojensi kunniakirjan ja sihteeri Helena Kaartinen kukat.

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Yleistä

Yhdistys viettä vuonna 2016 kymmenvuotisen toimintansa juhlavuotta.

Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry:n perustava kokous järjestettiin 19.4. 2006 ja se hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 16.11.2006.

KYMMENVUOTISJUHLA JA YSTÄVÄ-YHDISTYSTEN TAPAAMINEN 11.-12.6.
11.6. Juhlaseminaari Suojarinteellä

klo 10 Ystäväyhdistysväen retki Koskikaran kierrokselle klo 11 Lounas Ystäväyhdistysten väellä
klo 12-14 JUHLASEMINAARI
klo 14:30 majoittuminen Loma-Leivon mökkeihin

15:30 Harjunlahden laavulle siirtyminen 12.6.

8:00 Aamupala
9:00 Lupiininkitkentätalkoot Selänpohjassa ja Hukkalassa 12:00 Keittolounas (MH)
13:00 Patikkaretki Joutsniemeen
15:00 Hyvää kotimatkaa!

Latu

Joutsan kunta on edelleen sitoutunut huolehtimaan 10 kilometrin kansallispuiston retkiladusta viikosta 8. alkaen. Yhdistys ylläpitää ajantasaista latuinfoa kotisivuillamme, joka on linkitetty myös Metsähallituksen sivuille.

Retket

* Tornien taistoon 7. toukokuuta osallistutaan perinteiseen tapaan.

* Toukokuussa sopivan sään ja lyhyen ilmoittelun linturetki Höystösensuolle

* Jäsenretki omakustanteisesti laivalla Etelä-Konneveden kansallispuistoon

* Luonnonkukkapäivään osallistutaan 19. kesäkuuta retkellä Haapalehtoon.

* Kehrääjäretki järjestetään pikaisella aikataululla, jos tarkempaa tietoa linnun sijainnista saadaan.

* Sieninäyttely järjestetään syyskuussa la 24.9. Rutalahden markkinoilla yhteistyössä Rutalahden nuorisoseuran ja Seurapiirin kanssa.

Vanhustempaus

* Yhteistyössä Joutsan kumppanuuspöydän kanssa.

Koulut ja nuoret

Yhdistys tarjoaa lähiseudun kyläkouluille mahdollisuuden retkeen kansallispuistoon.
Yhdistys järjestää vastaanottokeskuksen lapsille retken puistoon. Varat kerätään 10-vuotisjuhlan arpajaisilla.

Talkoot
* Linnunpönttötalkoita jatketaan. Mukaan miljoona linnunpönttöä-kampanjaan.
* Niittotalkoot Syysniemen kedolla pidetään heinäkuussa. Metsähallitus tarjoaa talkoolaisille kenttälounaan.

12.6. Lupiininkitkentätalkoot pidetään Hukkalan tien varressa. Metsähallitus opastaa työssä ja tarjoaa pientä purtavaa. Mukana Kansallispuiston ystäväyhdistysten jäseniä ja paikallisia talkoolaisia. Tarvittaessa toiset kitkentätalkoot elokuussa.

Tiedottaminen
* Kotisivuja ylläpidetään aktiivisesti ja tiedotetaan siellä tapahtumista ja ladun kunnosta.

* Metsähallituksen kanssa yhteistyössä päivitämme MH:n ylläpitämiä Leivonmäen kansallispuiston Facebook- sivuja.

* Juhlalehti syksyllä.

Muuta

* Yhdistyksen jäsenet voivat osallistua koulutuksiin ja tilaisuuksiin, jotka edistävät yhdistyksen päämääriä. Kustannusten korvaamisesta päättää hallitus.

* Letkalla on kesällä taas kahvio, yhdistys toimittaa materiaalia myyntiin. MH perehdyttää opastusasioihin. TB- Leivonmäki Infopisteen toiminta jatkuu ja yhdistys on mukana tarpeen mukaan kehittämistyössä. Infokansioita tehdään lisää tarpeen mukaan.

* Yhdistys on mukana Kansallispuistojen ystäväyhdistysten toiminnassa.

* Yhdistys hankkii detektorin, jota voidaan hyödyntää lepakkoretkillä ja lainata lepakkojen tarkkailusta kiinnostuneille.

2015

Retket ja talkoot

AHDEKSANNISSA NIITTOTALKOISSA OLI TAAS TUNNELMAA (2018)

K

Tapahtumakalenteri 2018

Retket ja talkoot 2010 - 2018

Leivonmäen kansallispuiston ystävien retki Verlaan ja Repoveden kansallispuistoon 24.7.2018

Lähdemme retkelle Leivonmäen Teboililta klo 8:30. Otamme kyytiläisiä mukaan myös Joutsasta. Ensimmäinen kohteemme on UNESCOn maailmanperintökohde Verla. Verlassa on klo 11-12 kaksi vaihtoehtoa opastettuihin tutustumisiin: maailmanperintökohteen puuhiomo ja pahvitehdas tai Patruunan puutarha.

Verlasta siirrymme bussilla Valkealan opistolle, missä on tarjolla lounas klo 12:30 hintaan 9 €. Lounaan jälkeen suuntaamme Repoveden kansallispuistoon. Olemme Lapinsalmen sisääntulolla n. klo 13:30, mistä lähdemme kiertämään Ketunlenkkiä (5 km, keskivaativa, soveltuu lapsiperheille, reitti ei ole esteetön,
lisätietoa: https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1847).

"Pysäköintialueelta johtaa leveähkö polku 50 m pikälle riippusillalle, joka yhdistää Lapinsalmen itä- ja länsipuolen toisiinsa. Sillan kupeessa on hyvä taukopaikka. Matka jatkuu Katajavuorelle, jonka huipulta avautuu yksi Repoveden upeimmista näköaloista. Vuorelta laskeudutaan ajoittain kivikkoista polkua pitkin Katajajärvelle ja kohti Kapiaveden taukopaikkaa. Polku kulkee kuivassa kangasmetsässä ja välillä sammalmättäiden peittämässä kuusimetsässä. Reitti muuttuu kivikkoiseksi jylhänä korkeuksiin kurottavan Terrivuoren juurella. Määkijäniemestä reitti kulkee halki polttamalla ennallistetun metsän Ketunlossille saakka. Lossilla matkataan Määkijäsalmen yli ja loppumatkan reitti seuraa järven rantaa." (Lähde: Ketunlenkki reittikuvaus, outdoorsfinland.fi; kuva: Marika Hänninen, https://retkipaikka.fi/lapinsalmen-riippusilta-repoveden- kansallispuisto/)

Mikäli korkeanpaikan kammo ei salli riippusillan ylitystä, pienempi ryhmä kiertää

eri reittiä. Myös Katajavuori on mahdollista kiertää, jos maasto on liian haastava. Ketunlenkin varrella on nuotiopaikkoja ja järveenkin voi pulahtaa. Paluumatkalle lähdemme n. klo 17 ja olemme

takaisin Leivonmäellä n. klo 19.

Retken hinta on 30 € + lounas 9 €, kesän talkoolaisille 20 € + 9 €. Ilmoittautuminen viimeistään 10.7.2018 Maarit Kinnuselle, puh. 050 577 9153, e-mail maarkinn@ulapland.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erikoisruokavaliot ja se, mistä tulet kyytiin (Leivonmäeltä vai Joutsan linja-autoasemalta) ja kumman Verlan opastuksen valitset (maailmanperintökohteen sisätilat vai Patruunan puutarhan). Minimiosallistujamäärä on 30 henkeä. Osallistujat vastaavat itse omista tapaturmavakuutuksistaan.

Varustus:

  • -

  • -

  • -

  • -

  • -

  • -

  • -

Syö ennen retkeä tukeva aamiainen!
Vesipullo ja eväät (lounas on klo 12:30 ja paluu vasta klo 19)
Sadevarustus, jos on sateista. Aurinkolasit, aurinkorasva ja lakki, jos on aurinkoista. Tukevat maastokengät
Ketunlenkille mukaan: juomapullo, eväät, wc-paperia, kamera, kiikarit Uintihaluiset: Pyyhe ja uimavarusteet

30 euroa käteistä retkeen (talkoolaiset 20 euroa) + 9 euroa käteistä lounaaseen / hlö (matkan ja lounaan hinta kerätään bussissa, korttimaksu ei ole mahdollinen)

Tapahtumakalenteri 2017

Lähde mukaan kesäretkelle Laukaaseen!

Retki järjestetään torstaina 27.7.2017. Bussi lähtee klo 8:30 Leivonmäen Teboililta ja ottaa Viisarimäen pysäkiltä kyytiläisiä mukaan. Seuraava pysähdys on Jyväskylässä Harjukadun tilausajolaiturilla noin klo 9:15.

Otamme Laukaan satamasta mukaan paikallisen luonto-oppaan Eija Syrjälän ja suuntaamme Hitonhaudan rotkolle, joka on Natura 2000 -aluetta. Rotkolaakso on jylhä ja vaikuttava, noin 800 metriä pitkä ja 30- 40 metriä leveä, ja sen pystysuorat, jyrkänteiset, runsaan rakoilun lohkomat kallioseinämät ovat 10-20 metriä korkeita. Pohjoispäässä on luola, jonne mahtuu ryömään. Kansantarinat kertovat Hitto- menninkäisestä, joka on säikytellyt ihmisiä rotkossa. Parkkipaikalta on noin 1,5 km:n kävelymatka metsätietä pitkin rotkolle johtavan polun alkuun. Rotkossa maasto on vaikeakulkuista ja liukasta. Matkalla on kaatuneita puita ja runsaasti lohkareikkoa. Vaihtoehtoinen polku kulkee rotkon reunalla, jota pitkin palataan takaisin.

Hitonhaudalla on nähtävää pariksi tunniksi, minkä jälkeen suuntaamme Laukaan keskustaan, missä syömme lounaan ravintola Rosannessa. Ruokailun jälkeen Laukaan satamassa meitä odottaa moottoroitu Topi-vene sekä Vihtavuoren Pamauksen kirkkovene. Lähdemme katsomaan Saraakallion kalliomaalauksia Saraavedeltä päin. 40 metriä korkeassa kalliomuodostumassa on Fennoskandian laajin kuvakenttä, jossa on yli 100 kalliomaalausta tai niiden osaa. Kuvista näkyy selvästi 20, joista harjaantumaton tarkastelija hahmottaa vain 5-6 kuvaa. Saraakalliota pidetään muinaisena pyhänä uhri- ja palvontapaikkana. Ensimmäiset maalatut kuva-aiheet ovat noin 6 600 vuotta vanhoja. Halukkaat 15 henkilöä pääsevät soutamaan n. 1,5 km:n matkan kirkkoveneellä (säävaraus). Kirkkovenesoutamisessa on omat niksinsä, ja siihen saa opastuksen paikan päällä. Vihtavuoren Pamaus tuo paikalle tarvittavat pelastusliivit. Muut matkustavat moottoriveneellä, mutta satamaan palattuamme kaikki halukkaat pääsevät kyllä kokeilemaan kirkkovenesoutua. Sataman alueelta löytyy myös kahvila sekä uimaranta, jossa voi poiketa uimassa. Tavoitteena on lähteä Laukaan satamasta paluumatkalle viimeistään klo 16.

Lounas: Torstai on Rosannen perinteinen hernekeittopäivä, mutta tarjolla on myös muu liha/kalavaihtoehto sekä kasvisvaihtoehto. Noutopöytälounaan hintaan (9,20 €) kuuluu runsas salaattipöytä, leivät, ruokajuomat, jälkkäripannari sekä kahvi / tee.

Retken hinta on 30 € (ei sisällä lounasta). Ilmoittautuminen viimeistään 10.7.2017 Maarit Kinnuselle, puh. 050 577 9153, e-mail maarkinn(at)ulapland.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erikoisruokavaliot.

*****************************

Leivonmäen kansallispuiston kävijämäärä 2016 oli 16 300.

Kansainvälinen kansallispuistojen ystäväyhdistysten tapaaminen Kolilla 16.- 17.11.2015

****************************************************************

Kuva Pauli Backman

* 12.9. Sieniretki oli klo 9-12 Selänpohjan parkkipaikalla. Oppaana Anni Rintoo. Sieninäyttely ja tunnistuspalvelu niukan saaliin parissa.

* 1.9. klo 12 - 15 lupiininkitkentätalkoot Selänpohjan parkkipaikalla. MH:n tarjoilu.

*********

Omaishoitajat omaisineen vierainamme 26.8..

Kesäretkellä Pyhä-Häkin kansallispuistossa

NIITTOTALOOT 2015
Kiitos kaikille niittäjille ja erityisesti tahkon kiertajälle!

Tiera Laitisen esitelmöi aiheesta Kansanrunot ja taivaan ilmiöt 21.7. kello 18 Kotiseututalo Simolassa.

Revontulia Leivonmäki-viikolla
Revontulet kansanrunoudessa ja nykytiedon valossa

Ehkä vähän yllättävästi suomalaisissa kansanrunoissa ei esiinny sanaa revontulet. Mutta revontulista innoituksensa saaneita runokuvia kyllä on. Niistä selvin on monissa yhteyksissä tavattava Pohjolan portti, joka on helppo tulkita pohjoisella taivaalla hehkuvan revontulikaaren vertauskuvaksi. Portin alle jää kappale mustaa taivasta, Pohjolan kivimäki, joka vanhassa suomalaisessa mytologiassa ilmeisesti oli maailman keskusvuori.

Noin sadan vuoden ajan olemme tienneet, että revontulia synnyttävät Auringosta peräisin olevat hiukkaset, jotka Maan magneettikenttä ohjaa ilmakehään napa-alueita ympäröivillä rengasmaisilla alueilla. Revontulet ovat näkyvin osa avaruussääksi kutsuttua ilmiömaailmaa, jossa on kyse Auringon aktiivisuuden vaikutuksesta Maan lähiavaruuden olosuhteisiin. Auringon aktiivisuus vaihtelee noin 11 vuoden jaksolla ja nyt olemme lähellä aktiivisuushuippua, joten ainakin vielä ensi talvena näyttävät revontulet ovat keskimääräistä yleisempiä. Avaruussään tarkka ennustaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin tavallisen maanpäällisen sään, mutta Ilmatieteen laitos on tänä vuonna aloittanut palvelun, jossa arvioidaan revontulten todennäköisyyttä lähiöinä.

Tiera Laitinen kertoo Leivonmäki-viikon esitelmässä Revontulet kansanrunoudessa ja nykytiedon valossa tiistaina 21.7. klo18 Kotiseututalo Simolassa aluksi kuvien kera Pohjolan porteista ja muista revontuliin mahdollisesti liittyvistä kansanrunouden aiheista. Sitten hän esittelee revontulten synnyn nykyaikaisen tutkimustiedon valossa, ja lopuksi Ilmatieteen laitoksen mittauksiin perustuvia tilastotietoja revontulten esiintymisestä Suomessa.

FT Tiera Laitinen on Ilmatieteen laitoksen tutkija ja Kalevalaisen runokielen seuran hallituksen jäsen.

https://ilmatieteenlaitos.fi/avaruussaa

*******

Kehrääjäretki 27.6. (kuva Ilkka Arkiomaa) *********

MITEN SUO ENNALLISTETAAN JA MITEN NOPEASTI SE PALAA ENNALLEEN?

Retki Syyssuon ennallistamisalueelle 26.5. kello 12. Tutustumme muutama vuosi sitten ennallistettuun Syyssuohon. Oppaana Anneli Suikki Metsähallituksesta.

********************
Rutalahden seurapiiri retkeili Höystösensuolla ja Harjunjärven laavulla 12.5. Kuva Leila Backman.

**********************

Lekyn joukkue perinteisesti mukana Tornien taistossa 9.5. Tässä lajilista:

HUOMIO!

Luontohavaintoja-sivuilla on nähtävänä Jaakko Tompurin Rutalahdessa lintulaudalta kuvaamat, harvinaiset videot valkoselkätikasta, harmaapäätikasta ja oravasta.

Keski-Suomen päivää vietettiin 18.4. 2015 klo 14.00 Suojarinteellä Koskettavista luontokuvistaan tuttu Matti Ranta

kertoi ja näytti, mitä kaikkea hienoa hän on Leivonmäen kansallispuistossa ja muualla nähnyt ja kuvannut.

Järjestäjinä Leky yhdessä Rutalahden nuorisoseuran kanssa.

Keisarinviitta Kuva Matti Ranta

Orava Kuva Matti Ranta

Varpuspöllö Kuva Matti Ranta

Runsaslukuinen yleisö katsomassa Matti Rannan hienoja luontokuvia. Kuva L-E Nikkilä

14-15.3. Pönttötalkoolaiset täydensivät mukavasti varastoa. Myyntipisteinä Leivonmäen Teboil, Toivakan Tuliainen ja Oittilan Villa Caven.

NYT ON HYVÄ AIKA ALOITTAA UUSIEN PÖNTTÖJEN KIINNITYS!

Kuva: Maire Huikko

Vuosikokouksessa 18.2.2015 palkittiin vuoden 2014 talkoolaiset. Lämpimät onnittelut Niilo Siven, Paula ja Pauli Honkala!

Kuva: Leila Backman

Lauantaina 13.9.2014 järjestetyllä perinteisellä sieniretkellä oli noin 60 osallistujaa. Näyttelyyn saatiin kerättyä 50 erilaista sientä. Kehnäsieniä lähti useampi korillinen jatkokärittelyyn.

Oppaana toimi keruutuotetarkastaja, biologi Anni Rintoo.

**************************

Jäsenretki Päijänteen kansallispuistoon 22.7.

***********************

Kiitos kaikille, jotka osallistuitte

NIITTOTALKOISIIN KANSALLISPUISTOSSA Syysniemen kedolla 12.7.

Kiitos ruoka-, mansikka- ja kahvitarjoilusta Maahisen Muki ja Mela sekä Metsähallitus!

****************************
Retkipäivän tunnelmia ("Vanhustempaus" 9.7.)

Kuva: Leila Backman

****************************

Kansallispuisto-paitoja ja muuta mukavaa myynnissä Letkakahvilassa 19.6.-3.8. to-su klo 11-17 (21.6. suljettu).

Kuvassa Elli Auvila esittelee kansallispuistopaitaa. (Kuva Leila Backman)

************************

Ritva Laitinen ja Lea-Elina Nikkilä edustivat yhdistystä ensimmäisessä kansallispuiston ystävät -yhdistysten tapaamisessa Kolilla 27 - 28.6. Perjantain luennoista, ryhmätöistä, luontokeskuksen esittelyistä ja saunomisista sekä lukuisista herkullisista ruoka- ja kahvihetkista vastasi Metsähallitus. Talkoiden järjestelyistä lauantaina vastasi Ukko-Kolin ystävät ry.

************************

Torstaina 12.6. kello 16 - 19 raivasimme lupiineja juurineen kansallispuiston Selänpohjan parkkipaikan läheisyydessä.

Ihan mahtavaa porukkaa tässä yhdistyksessä!

13 aktiivia tuli sadevaatteissa ja lapiot kädessä Joutsasta, Rutalahdesta, Leivonmäeltä ja Pertunmaalta asti kaivamaan lupiineja juurineen kansallispuistosta!

Kiitos Metsähallitus ja Maahisen muki ja mela hyvistä sapuskoista.

********************

ELY-keskuksen kutsu talkoisiin

Joutsan Karhukorven kedon niittotalkoot järjestetään tänäkin vuonna maakunnallisesti arvokkaan perinnebiotoopin säilyttämiseksi. Talkoot järjestetään tiistaina 22.7. kello 10.00 alkaen. Olette lämpimästä tervetulleita talkoisiin isommalla tai pienemmällä porukalla! ELY-keskuksen puolesta on tarjolla pientä talkooevästä sekä työvälineitä, mutta mahdollisuuksien mukaan osallistujien kannattaa tuoda mukanaan viikatteita ja haravia.

Lisätietoja: Emma-Liina Marjakangas, Suunnittelija, Keski-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, puh. 0295 024 943, emma-liina.marjakangas@ely-keskus.fi

*************************************************

26.5. tutustuimme noin 8 - 12 vuotta sitten ennallistettuihin Haapasuon osiin. Metsähallitus on täyttänyt ojia ja kaatanut alueelta paikoin järeääkin metsää. Työn jäljet olivat lähes hävinneet!

Oppaana Anneli Suikki, MH. *********************************

6.5. Luontoilta Joutsan pääkirjasto

19:00 - 20:30

Vieraana legendaarinen luontoääni Veikko Neuvonen.

Paikalla yhteensä noin 70 henkilöä! Kuva: Leila Backman

***************************************************************************************

TORNIEN TAISTO 3.5.2014

Kuvassa Eero Väisänen, Kari Arkiomaa, Pauli Backman ja Ilkka Arkiomaa. Kuva: Leila Backman. Ilkka: "

Erikoista oli tuulihaukan lekottelu suon päällä melkein silmien alla.

Sepelhanhet tekivät ylilennon

komeassa aura-muodossa.

Keli ei suosinut,mutta oltiin sitkeitä."

******

TALKOOT

Kuvassa Leivonmäen kansallispuiston ystävien talkoolaiset upouusissa retkiliiveissä. Keskellä karttaa esittelee Marjo Kuisma Päijänteen Luonnonperintösäätiöstä. Kuva Lea-Elina Nikkilä.

*

NYT ON HYVÄ AIKA KIINNITTÄÄ UUSIA LINNUNPÖNTTÖJÄ. ASUKKAAT OVAT JO MATKALLA!

Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry:n tekemiä pönttöjä voi ostaa useista lähialueen myyntipaikoista: TB Joutsa ja Leivonmäki, Tuliainen Toivakka, Villa Cawen Oittila ja kesällä Letkakahvila Rutalahti. Samalla voi tukea toimintaamme.

Pönttöjä voi tehdä itse vaikkapa Birdlifen ohjeiden mukaan

Päijänteen

29.4.

pystytettiin rauhoituskyltit Koivumäen metsään Päiväkunnassa yhdessä

luonnonperintösäätiön

kanssa.

************************

Yhdistyksen vuosikokous oli 14.2.2014 kello 16:00 Myllytuvassa Rutalahdessa

Metsähallituksen tervehdyksen ja ajankohtaiskatsauksen toi kokoukseen puistonjohtaja Tuula Peltonen. Yhdistys palkitsi vuoden retkeilijän. Arto Koskinen on ylivoimaisesti ahkerin kulkija Koskikaran kierroksella. Kuvassa Tuula Peltonen on luovuttanut palkinnoksi kansallispuistopaidan ja -hihamerkin Arto koskiselle (kuva Leila Backman).

***************

Kun lipeäkala on syöty ja kinkustakin enää luu jäljellä, aika moni meistä taitaa siirtyä hernekeittolinjalle! Voisitko pistää purkkien kannet - ja muittenkin säilyketölkkien kannet - talteen kevään pönttötalkoita

varten. Teemme myyntiin Letkakahvilaan, Toivakan Tuliaiseen ja TB:lle Joutsassa ja Leivonmäellä vähän isomman erän, joten isommatkin määrät ovat ok. Teemme kansista lentoaukon ympärille suojalevyjä tikkoja ja oravia ajatellen. Voit tuoda saaliisi vaikka Backmannien postilaatikkoon Vinkkelinmutka 1 Rutalahti. Kiitosta pukkaa jo etukäteen!

****************************

Nyt kuiten palataan vielä muistelemaan kesän niittotalkoita Syysniemen kedolla Leila Backmanin voittoisalla "Heinähulinat"- valokuvalla!

Maanantaina 21.10. retkeiltiin Metsähallituksen opastuksella ennallistetulla Syyssuolla.

*************************************

Kaunis heinäpouta suosi Syysniemen kedon niittotalkoita. Paikalla vieraili myös Helsingin yliopiston Keskisuomalaisen osakunnan seurue, joka lahjoitti yhdistyksellemme 200 euron stipendin ja kunniakirjan. Paikalla oli 15 talkoolaista, kiitos kaikille, erityisesti taiwanilaiselle ja virolaiselle osallistujalle. Sapuskasta kiitos Maahisen Mukille ja Melalle sekä Metsähallitukselle.

Kuva Ritva Laitinen

*

Kuvat Leila Backman

*****************************************

VANHUSTEMPAUSTA vietettiin 9.7. yhteensä 40 osallistujan voimin kauniissa kesäsäässä.

Esiintymässä Kööhä Aka runoteatter (Kuva Eevi Nieminen, MH) ****************

VUODEN 2012 RETKET JA TALKOOT

Tiistaina 5.6. klo 18 järjestetään retki Nisulan Isokoluun. Lähtö on Koskikaran koululta. Kunnon kengät ja kävelysauvat mukaan, sillä "pirunpellon" maasto on paikoin vaikeakulkuista.

Niittotalkoot Syysniemen kedolla pidetään normaalia hieman myöhäisempänä ajankohtana lauantai 4.8. Näin myöhemmin kukkivat ja siementävät kasvit ehtivät tuottaa kypsää siementä. Lähtö kello 9 Selänpohjan parkkipaikalta. Talkoitten yhteyteen tulee pienimuotoinen ketokasvinäyttely. Metsähallitus tarjoaa talkoolaisille keittolounaan. Ensi talvena Metsähallitus kaataa kedon ympäriltä siemenpuumetsiköt ja tulevina vuosina niitettävä ala kasvaa jonkin verran. Kansallispuistoon kehittyy luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta aivan uusi kokonaisuus, jos Syysniemen tilan avoimet niittymaisemat avautuvat 1970-luvun metsänistutusta edeltäneeseen tilaan. Parhaiten se toteutuisi, jos alueelle saataisiin laiduntavaa karjaa.

Lauantaina 8.9. lähdetään perinteiselle sieniretkelle kello 10 Selänpohjasta.

Sieniretki on taas tältä syksyltä (8.9.) muistojen joukossa. Keruutuotetarkastaja Martti Hakala opasti tuttujen ja vähän erikoisempienkin sienten maailmaan 35 sieniretkeläistä ja pieneen sieninäyttelyyn tutustui 45 linja-autoretkeläistä Jyväskylästä ja 20 muuten vain paikalle osunutta samoilijaa. Eli yhteensä 100 henkeä. Sienisadon todettiin olevan myöhässä: nyt ovat parhaimmillaan kehnäsienet, kantarellit, mustatorvisienet ja haperot, jotka ovat keskikesän sieniä. Jos lämmintä piisaa, Martti lupasi, että metsään kannattaa vielä mennä pitkään korin kanssa.

Kaikki mukaan SIENIRETKELLE 8.9. Selänpohjan parkkapaikalla kokoontuminen kello 10.

Yhdistys vei kansallispuistoon Toivakan ja Rutalahden ikäihmisiä 21.8. Oli tietokilpailu, leikkejä, laulua ja tietenkin pientä purtavaa. Turasenlammilla lenkkeiltiin seuraamassa syksyn tuloa ja Harjujärven rannassa tiitattiin kaukoputkella lintuja. Ensi kesänä taas uusia retkiä! (Kuvat Leila Backman)

NIITTOTALKOOT pidettiin lauantaina 4.8. Syysniemen kedolla. Tänä vuonna tutustuimme lisäksi alueen kasveihin näyttelyn avulla.

Luonnollisesti - kesänäyttely 29.6 - 2.7. keräsi neljän päivän aikana parisataa kävijää ja tuotti Vanhustempaukseen melkein tuhannen euron tuoton; kiitos kaikille tapahtumaa eri tavoin tukeneille!

Matti Ranta (keskellä) näyttelyn avajaisissa. Matti Rannan näyttelykuvat: "Ritariperhonen" ja "Liro" LUONTOTORNIN HARJAKAISIA VIETETTIIN 3.7.2012. KATSO KUVAT: "Lintutorni"

Luontovalokuvauskurssi on 6.10. pyörähtänyt vauhtiin 16 luonnon- ja valokuvauksen ystävän voimin. Opettajana toimii monia valokuvapalkintoja napsinut Janne Heimonen Ruuhimäestä.
Ensimmäinen kuvausjakso oli Rutajoen maisemissa ja jatkossa kuvia voi käydä katselemassa
opettajan kotisivujen yhteydessä. www.janneheimonen.net Vuoden 2013 lopussa Rutalahden nuorisoseura järjestää parhaimmistosta näyttelyn.

Nisulan Isokolun retkitunnelmia:

Pauli Backman kertoo historiaa ja tarinoita, innostuneet retkeläiset taiteilevat lohkareiden keskellä. Mahtava luonnonilmiö!

Kilometrin kivirengas suon ympärillä!

Kuvat Lea-Elina Nikkilä

Kuvia kesän 2011 retkiltä GEOLOGIARETKI

Kuvia kesän 2010 retkiltä
HYÖNTEISRETKI, LUONNONKUKKIEN PÄIVÄ JA LINTURETKI

NIITTOTALKOOT SYYSNIEMESSÄ

HALLITUS 2020

Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Lea-Elina Nikkilä (0400 131826)

Hallituksen jäsenet (suluissa varajäsenet):

  • Sirkku Majori,

  • (Viola Fredin, rahastonhoitaja)

  • Ritva Laitinen, varapj.

  • (Risto Nykopp)

  • Helena Kaartinen

  • (Terhi Salomaa)

  • Tuulikki Stranden,

  • (Janika Tanni), sihteeri

    Yhdistyksen yhteystiedot:
    Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry

    c/o Lea-Elina Nikkilä, Haapalehdontie 141, 41730 Kivisuo, 0400131826

    leaelina.nikkila@gmail.com
    Retkivastaava: Maarit Kinnunen, 050 5779153, maarkinn@ulapland.f

omme lumoissa

Paikka, jossa mun silmäni ens valon näki on tää kuuluisa Joutsan Leivonmäki. Vaikka kohtalo heitti mut maailmalle,
aina kaipasin tänne seudulle rakkaimmalle.

On tää Leivonmäki ihan paikkojen paikka - tule kansallispuistoomme käymään vaikka! Jos et ennen oo nähnyt vielä puistoa tätä, älä ihmeessä täällä käymättä jätä!

Kunpa maalata, piirtää, runoilla voisin,
sulle kaikki ne teoksein nähtäväks toisin, toisin harjut ja laaksot, toisin rannat ja veen, toisin suot ja hongikot tuoksuineen!

On tää kansallispuistomme arvokas mulle, se on aarre, jonka tahdoisin jakaa myös sulle...
Siispä tervetuloa Joutsaan - ja puistoon; jää Leivonmäki sulle varmasti muistoon!

Kirjoittanut Marjatta Nevalainen

PALSTA ON LOPETETTU

Tällä sivulla julkaisemme Joutsan Seudussa olleita KUULUMISIA KANSALLISPUISTOSTA vuosilta 2010 - 2012 Uusi luontopalsta avautumassa

Kuulumisia kansallispuistosta on uusi, luontoaiheinen palsta Joutsan Seudussa. Palsta toteutetaan yhdessä Leivonmäen kansallispuiston ystävät -yhdistyksen kanssa. Muutama luonnonystävä tulee vuorotellen talkoohengessä kirjoittamaan ajankohtaisista kansallispuistoasioista tai omista luontokokemuksistaan. Ensimmäisenä ääneen pääsee Leivonmäen kansallispuiston ystävät -yhdistyksen puheenjohtaja Lea- Elina Nikkilä. Ajatus on, että näin hekin, jotka itse eivät pääse puistoon, voisivat kokea retken mielikuvissaan. Jutut voivat myös olla virikkeenä omien retkien suunnitteluun.

Me kaikki seutukunnalla asuvat olemme etuoikeutettuja. Elämysretkelle pääsemme omalta kotiovelta, sillä kansallispuisto kuuluu meille kaikille, se on aina auki eikä retki maksa mitään!

Perustietoa puistosta löydät: www.luontoon.fi , se on Metsähallituksen tuottama sivusto ja www.leky.suntuubi.com taas on Leivonmäen kansallispuiston ystävien oma kotisivu.

*****
Ystäväyhdistys tuo toimintaa kansallispuistoon

Suomessa on nyt 38 kansallispuistoa, mutta vain muutaman yhteydessä toimii oma ystäväyhdistys. Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry on niistä aktiivisin.

Kun Leivonmäen kansallispuisto vuonna 2003 perustettiin, toiveissa oli saada sen yhteyteen luontokeskus. Sitä varten kutsuttiin koolle neuvottelukunta, jonka arvovaltaisena puheenjohtajana toimi Mauri Pekkarinen. Mukana oli paikallisia, maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteistyötahoja, mutta lopulta hanke kaatui rahoituksen puutteeseen.

Metsähallitus perusti kuitenkin Selänpohjaan luontotuvan neuvontapisteeksi, mutta sen toiminta loppui parissa vuodessa. Leivonmäen kansallispuiston ystävät -yhdistys syntyi 2006 jatkamaan sitä työtä, jota seutukunnalla oli jo pitkään tehty alueen luonnon ja kansallispuiston ympärille rakentuvien palvelujen tunnetuksi tekemiseksi niin paikallisille kuin kauempanakin asuville ihmisille. Kiinteää palvelupistettä ei haluttu, mutta retkiä, tilaisuuksia ja yhteistyötä päätettiin käynnistää paikallisin voimin ja yhteistyössä Metsähallituksen kanssa.

Kahdeksan vuotta toimineessa yhdistyksessä on satakunta jäsentä, osa aktiivisesti osallistuvia, osa kannatuksen vuoksi mukana olevia. Yhdistys järjestää syksyisin sieniretken näyttelyineen ja osallistuu "Tornien taisto" -lintutapahtumaan keväisin. Ikääntyneille tarjotaan ohjelmallisia luontoretkiä ja kummikouluille matkoja puistoon. Talkoot perinneympäristöjen hoitamiseksi ja lupiinien kitkemiseksi kansallispuistosta ovat luontainen toimintatapa. Talkoilla ollaan myös rakennettu linnunpönttöjä "Vanhusretkien" rahoittamiseksi. Tänä kesänä linja-autollinen jäseniä kävi tutustumassa laivaristeilyllä Päijänteen kansallispuistoon.

Erityisen ylpeä yhdistys on siitä, että se oli vaikuttamassa sekä Kirveslammen luontotornin että retkiladun saamiseksi puistoon.

Lea-Elina Nikkilä, Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry:n puheenjohtaja

Ajankohtaista ystäväyhdistyksistä

Metsähallituksen kanssa yhteistyössä toimii nyt viisi ystäväyhdistystä. Tietoa niitten toiminnasta löytyy esimerkiks www.luontoon.fi- sivuston kautta. Leivonmäen kansallispuiston ystävien kotisivut ovat osoitteessa www.leky.suntuubi.com LB

*******

Ota kansallispuisto omaksesi

Kansallispuistot nähdään nykyisin myönteisessä valossa ja niiden monet arvot on tunnistettu. Monimuotoinen luonto ja lajisto, kulttuuriperintö sekä kauniit maisemat ovat puistojen suojelullinen perusta ja lähtöarvo. Samalla ne ovat vetovoimatekijöitä, jotka tuovat työmahdollisuuksia ja tunnettuutta sijaintikuntiinsa sekä terveyttä ja hyvinvointia kaikille puistossa vieraileville.

Kansallispuistojen merkitystä voidaan avata myös eurojen avulla. Kansallispuiston retkeilypalveluihin sijoitettu euro tuo keskimäärin 10 euron verran tuloja lähiseudulle. Syksyllä valmistui selvitys, jonka mukaan retkeilijä kokee saavansa yhdestä vierailusta kansallispuistoon hyvinvointia keskimäärin 208 euron arvosta. Kansallispuistoilla on siis suuri merkitys myös taloudelliselta kannalta, vaikka onkin hyvä muistaa, että kaikkea ei voi mitata rahassa.

Syyskuun 1. päivästä alkaen Suomessa on ollut 38 kansallispuistoa, kun kansallispuistoverkoston kuopus perustettiin Etelä-Konnevedelle.

Miten Leivonmäki erottuu tuosta joukosta?

Jokainen kansallispuisto on erilainen ja niissä myös vieraillaan lukuisin eri tavoin ja tavoittein. Toisessa ääripäässä ovat isot ja saavutettavuudeltaan vaativat kansallispuistot, joihin lähdetään viipymään ja mittaamaan omia retkeilytaitoja ja jaksamista. Vastakohtana ovat lähellä kaupunkeja sijaitsevat puistot, joissa voi lähteä käymään tavallisena viikonloppuna tai jopa töiden jälkeen arkena. Ne tarjoavat lyhyen ja turvallisen piipahduksen luontoon, mutta myös niissä voi harjoitella erilaisia retkeilytaitoja.

Jos haluaa nähdä mahdollisimman kattavasti ja helposti eteläisen Suomen luonnon peruselementtejä, nauttia luonnosta ja sen tarjoamista aktiviteeteista sekä ottaa mukaan myös perheen pienimmät ja seniorit, kannattaa suunnata Leivonmäelle. Soita, harjuja, metsiä, vesiluontoa, sieni- ja marjamaita, retkiä ja tapahtumia sekä useita lyhyitä rengasreittejä kruununa esteetön reitti ja puolikota.

Erityiseksi Leivonmäen kansallispuiston tekee kuitenkin se, että se on aidosti ja oikeasti paikallisten ihmisten rakentama ja rakastama. Metsähallituksessa on viime vuosina kehitetty vapaaehtoistoiminnan muotoja.
Yhtenä malliesimerkkinä valtakunnallisessa kehittämistyössä oli Leivonmäen kansallispuiston ystävien toiminta. LEKY onkin tänä vuonna ehdolla vuoden luontovapaaehtoiseksi yhdessä 15 muun arvostetun toimijan kanssa.

Leivonmäen kansallispuistossa yhteistyö ja yhteisöllisyys näkyy käytännön teoissa joka päivä. Leivonmäen kansallispuisto on paikallisille niin olohuoneen jatke kuin myös elinkeinon lähde, jonne toivotetaan tervetulleiksi kauempaakin saapuvat. Ota sinäkin Leivonmäen kansallispuisto omaksesi.

Tuula Peltonen, puistonjohtaja , Metsähallitus luontopalvelut

*****

Sieniä ja hirvikärpäsiä

Parin kehnon vuoden jälkeen tänä syksynä on saatu nauttia erinomaisesta sienisadosta. Lajeja on paljon, harvinaisuuksia kerättäväksi asti ja sienikärpäsetkin ovat jättäneet sienet rauhaan. Samaa ei voi sanoa hirvikärpäsistä, niitä on pörrännyt sienestäjien kimpussa riesaksi asti.

Kansallispuistossa on niin vaihtelevia luontotyyppejä, että sieltä löytyy aina jotain koriin napsittavaa - vaikka myös sienestäjiä riittää. Leivonmäen kansallispuiston ystävien vuotuinen sieniretki osoittautui tänäkin vuonna tarpeelliseksi, sillä liki 60 luonnonystävää tarpoi metsän herkkujen perässä. Saalis oli lyhyen retken jälkeen kiitettävän komea: 50 eri sienilajia. Keruutuotetarkastaja Anni Rintoolla piti kiirettä, että hän ehti tunnistaa ja nimetä kaikki löydetyt sienet. Osa retkeläisistä toi myös mukanaan tunnistettavaa.

Anni Rintoo rohkaisi retkeläisiä tutustumaan uusiin sieniin, mutta ikivanha viisaus, jonka mukaan koriinsa kannattaa kerätä vain niitä sieniä, jotka ehdottoman varmasti tietää ruokasieniksi, pitää edelleen paikkansa. On myös hyvä tunnistaa pahimmat myrkkysienet, että osaa niitä varoa.

Lekyn retkellä yksi suosikki, jonka varmaan jokainen oppi tunnistamaan, oli kehnäsieni. Sitä on tänä vuonna todella paljon ja satokausi on ollut pitkä. Harvinaisempi erikoisuus, jonka moni näki ensimmäistä kertaa, oli männyntuoksuvalmuska eli matsutake, jota japanilaiset himoitsevat. Sitä

löytyy useammasta paikasta kansallispuistosta, mutta älä turhaan kysele mistä, "tietäjät" pitävät visusti salaisuutensa!

Itse olen tänä syksynä onnistunut löytämään mustavahakkaita kerättäväksi asti, aiemmin olen saanut vain muutaman näytesienen ja päässyt sitä maistamaan. On tosi herkkua! Eikä sienikausi lopu ennen lumia ja pysyvämpää ilman kylmenemistä; vahakkaitten, valmuskoitten ja suppilo- ja kosteikkovahveroitten aika on vasta aluillaan.

Ai niin, se riesa, hirvikärpäset... Joku vannoo valkoisten vaatteitten nimeen, toinen voitelee ihonsa kamfertilla tai sitruunalla. Hirvikärpäskarkotteista ei ainakaan ole mitään hyötyä ja kärpäslakissakin ötököitä oli enemmän sisä- kuin ulkopuolella! Joten, jos lähipäivinä näet kansallispuistossa liikkuessasi oudon olion, jolla on sukkahousut päässä ja kaulus päällystetty nurinpäin olevalla ilmastointiteipillä, se ei ole harakanpelätin eikä pankkirosvo... Se olen minä, olen sienessä ja testaan uusinta vinkkiä hirvikärpästen torjunnassa!

Leila Backman, sieniharrastaja Rutalahdesta *****
Mars maastoon!

Tottahan toki luonnossa liikkumiseen voi oppia aikuisena, jos saa asiaan kipinän. Itse kaupungissakasvaneena luontoharrastuksiin ei ollut erityistä intoa, vaikka perheeni harrasti suunnistusta. Kun muutin maalle mahtavien maisemien keskelle ja sain omia lapsia, niin motivaatio ja kiinnostus kasvoivat.

Joka kerta, kun meille Rutalahteen tulee vieraita, ohjelmassa on luontoretkeilyä. Aikoinaan selässä kiikkui rinkassa lapsi ja muut juoksivat innoissaan reitit läpi. Evästauko makkaranpaistoineen tai letunpaistoineen kuului tietysti ohjelmaan. Kotikylän Koskikaran kierros on aina ollut ykköskohde, mutta kaikki Leivonmäen kansallispuiston reitit on koluttu kymmenet kerrat. Nelivuotias kipittää hurmiossa vitosen lenkin eikä tunnu missään.

Lapsi nauttii luonnostaan luonnossa kulkemisesta. Hänelle pitää antaa siihen mahdollisuuksia. Koskikaran koululaiset kiersivät aikanaan Koskikaran kierroksen muutaman kerran vuodessa; tietysti myös muuallakin kansallispuistossa retkeiltiin. Koskaan oppilaat eivät vinkuneet tai valittaneet retkeä, vaikka se oli kierretty monenmonta kertaa. Voi niitä onnellisia ilmeitä, kun koululainen tuli retkeltä sienikassillisen kera! Tällä hetkellä Mieskonmäessä opettava Nikkasen Tero on varsinainen luontotietäjä ja löysi aina oppilaineen komeat sienisaaliit.

Lapsi kulkee metsässä maailmaa ihmetellen ja aarteita etsien. Jokainen mustikka, puolukka ja sieni on arvokas aarre. Kotiin tuliaiseksi tulee myös kepakoita ja kiviä. Niistähän voi maalata vaikka käärmeen tai leppäkertun. Tai pihlajamarjoja voi pujottaa lankaan ikkunakoristeeksi. Metsäpuuhat jatkuvat luontevasti myös sisällä.

Luontotietouden lisääntyminen lisää intoa retkillä. 4H-toiminnanjohtaja Kirsi Ilmonen sai aikanaanvarsinaisen luontohurmion Rutalahden ja Leivonmäen lapsiin. Kirsi innosti lapset luontokisoihin ja oppilailla onkin tukuttain lajin SM-mitaleita. 4H-luontokisoissa kysellään kasvi- ja eläinlajitietouden lisäksikasvupaikkatyyppejä, erätaitoja, jokamiehenoikeuksia ja vaikkapa puun pituuden ja iän arviointia. Joskus kilpailussa piti tehdä kiehinen ja toisen kerran nuotio.

Nykyisin, kun meille tulee vieraita, menemme edelleen luontoretkelle - aikuisporukassa. Nuoriso retkeilee keskenään ja retkistä saa häivähdyksen, kun joku kyselee pakkasesta makkarapakettia ja ottaa ongen kainaloonsa. Kamerasta näkee nuorten reissuilta upeita otoksia Isoltavuorelta tai Päijänne-maisemia Kylärannasta. "Ei voi kyllä hienompaa paikkaa olla", lipsahtaa joskus 18-vuotiaan suusta kotiseutujaan ihastellen.

"Metsässä on aina niin mukavaa", sanoi pari viikkoa sitten ekaluokkalainen Antti Rautio, kun äitinsä vei hänet metsään sieniretkelle raskaan koulupäivän jälkeen. Mikä parasta, metsä on talon takana. Täällä maalla pikkuretkiä voi tehdä vaikka päivittäin.

Liisa Liias
Joutsan yhtenäiskoulussa työskentelevä luokanopettaja, joka asuu Rutalahdessa. *****
Aarteenetsintää kansallispuistossa

Kansallispuisto on leivonmäkisten rikkaus ja rakkaus, kaikenikäisten ikioma juttu, jota ei suinkaan mustasukkaisesti pidetä vain omana aarteena. Onni on asua lähellä, mutta sijainti on kuitenkin keskeinen muualta saapuville ja monentasoista majoitustakin on saatavilla joka makuun.

Sateenkaaren pää osoittaa Haapasuolle, kansallispuiston sydämeen. Sieltä kannattaa lähteä aarretta etsimään. Mikä on sinun aarteesi? Eri ihmiset rakastavat eri asioita, mutta olen aivan varma, että Haapasuolta sateenkaaren päästä jokainen voi löytää omansa. Luonto ei lokeroi, mutta me ihmiset rakastamme luokittelua ja määrittelyä. Osa meistä haluaa olla trendikäs ja harrastaa muodikkaita asioita kuten geokätkeily, polkujuoksu, triathlon, meditointi, mindfulness. Moni on vannoutunut perinneihminen, jolle metsä ja suoluonto merkitsee marjastusta, sienestystä, retkeilyä, lintujen bongailua, suunnistusta tai hiljentymistä.

Jokaiselle jotakin, kaikille kaikkea, joka hetki ja aivan ilmaiseksi. Markkinamiesten mahdoton lupaus toteutuu helposti kansallispuistossa. Aina yhtä uusi, erilainen, yllätyksellinen, tuore, raikas, lämmin, läheinen, tuttu, turvallinen, haastava, mielenkiintoinen, inspiroiva, lohduttava, piristävä, voimauttava,.... Mitä kaikkea kansallispuisto tarjoakaan, kun vain astuu sinne avoimin mielin!

Minun intohimoni on liikunta. Miten monta monituista kertaa olenkaan liikkunut kansallispuistossa keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella; juosten, kävellen, pyöräillen, meloan, soutaen, uiden, hiihtäen, lumikenkäillen; reppu selässä, kamera kaulassa, kompassi kädessä, sykettä mittaillen ja varsinkin ilman; saappain, avojaloin, paljasjalkakengin, lenkkareilla, sandaaleilla; yksin, kaksin, perheen parissa, porukassa, yhdessä ystävän kanssa; hikoillen, hengästyen, rauhoittuen ja voimautuen. Parasta on upeat oivallukset, olemisen kepeys, kaikki lennokkaat ideat, ajatuksen lento ja mielen keveys. Luonnon keskellä on helppo olla luova. Taannoin iski idealla ja kokeilin kotikutoista triathlonia: pyörällä Kirveslammelle, sieltä juosten Harjunlahden uimarannalle pitkin merkattua polkua, uinti Rutajärvessä ja takaisin samaa reittiä. Hyvin toimi!

Liike laittaa aivot ajattelemaan kirkkaasti ja eheästi. Harmi vain, taika katoaa välittömästi kotioven kolahtaessa. Millään ei pysty kuvailemaan sitä tunnetta, minkä tavoittaa luonnossa liikkuessa. Se on se aarre, sateenkaaren päässä. Tule ja löydä aarteesi, omalla tavallasi.

Marianne Kosonen, Vanhan Vartiamäen tilan emäntä

******
Päiväkahvilla perhosbaarissa

Päiväperhoset ovat aina kiehtoneet minua: ne ovat kauniita, elävät vain hetken, niitä on haastavaa vangita edes kameralla. Perhosinnostukseni sai uutta potkua, kun leivonmäkeläinen luontovalokuvaaja Matti Ranta pari vuotta sitten toi Rutalahden Suojarinteelle kaikkien katseltavaksi kansallispuistosta ottamiaan kuvia. Useimmat ihastelivat upeita maisemia tai hellyttäviä oravia. Minä jäin perhoskuvien vangiksi; mitäpä jos minäkin...

Ei tarvittu kuin pari päivää, kun tajusin, että minun vajavaisilla perustiedoillani perhosten maailmasta ei pitkälle pötkitä: en kerta kaikkiaan löytänyt perhosia, ja jos löysinkin, en ehtinyt kuin ajatella kuvan ottamista, kun perhonen oli jo tiessään. Kävin Koskikaran kierroksella, Kirveslammen lenkillä ja kolusin pellonpientareita. Aina yhtä kehno tulos. Olinkohan väärään aikaan perhosjahdissa? Päätin ottaa asioista selvää ja yrittää toisena kesänä uudestaan.

Talvi hurahti kuin huomaamatta, kun silmäilin puolenkymmentä perhoskirjaa läpi. Löydettyäni facebookista perhosharrastajien yhteisöjä, ja muutenkin netistä tietoa, olin lopullisesti pihalla. Tietoa on niin paljon, että ei tiedä, mistä aloittaisi. Ja kumminkin minä olisin halunnut vain ihastella kauniita perhosia, mieluiten omassa pihassa!

Puutarhalehdessä oli juttu perhoskasveista, jotka erityisesti houkuttavat perhosia. No niitä äkkiä penkkiin. Näin punahattu, puistovillakko, suopayrtti, syyssyrikkä ja muutama muu saivat paraatipaikan

pihassamme. Ja kyllä, jo viime kesänä päiväperhosia alkoi pyöriä kukissa. Suositeltiin myös perhosbaarin perustamista.

Ensimmäinen kokeiluni baarinpitäjänä tyssäsi alkuun: valitsin liian varjoisan paikan ja aikakin oli vähän myöhäinen Lopulta todistettavasti asiakkaina kävi vain kaksi kärpästä, joista toinen oli astiassa ketarat suorina ja toinen käytöksestä päätellen nousuhumalassa. Olisikohan viisainta vain ihailla toisten ottamia kuvia perhosista?

Kaikeksi onneksi löysin kaapin pohjalta tänä kesänä punaviinipullon. Ei, en ottanut itse huikkaa suruun, vaan tein uudestaan perhosbaarin aurinkoisimmalle paikalle pihaan ja lähelle perhoskasveja. Ihan oman pään mukaan pilkoin astiaan omenan, lorautin etikkaa, vähän siirappia ja sokeria, ja kaadoin punaviiniä niin, että nämä peittyivät. Päälle pala sienipyyhettä. Ohjeissa kehotettiin laittamaan tarjoamiset viilipurkkiin, mutta johan piha näyttää kaatopaikalta, jos puissa roikkuu roskapussitavaraa. Siispä perustin perhosbaarini keraamiseen amppeliin.

Ei mennyt kuin varttitunti, kun ensimmäiset asiakkaat olivat baaritiskillä! Kiihkeintä aikaa kesti kaksi viikkoa elokuussa, ja silloin bongasin kahdeksan eri perhoslajia: herukkaperhosen, suruvaipan, neitoperhosen, lanttuperhosen, sitruunaperhosen, amiraalin ja kaksi, joita en tunnistanut. Baari oli varsinkin neitoperhosten ja suruvaippojen suosiossa. Hauskin hetki oli, kun postireissulla hätkähtäen huomasin, että joku leyhytteli kovaa vauhtia kevyenliikenteenväylää ja kääntyi meidän pihaan. Herukkaperhosella oli kiire baariin!

Parin kiitävän elokuisen viikon aikana kameraa tuli ulkoilutettua tavallista enemmän, ja päiväkahvit ryypättyä perhosbaarin lähellä - eihän koskaan voinut tietää, kuka seuraavaksi olisi tulossa asiakkaaksi... Mennyt perhoskesä oli asiantuntijoitten mukaan huono, siksi tuntui lottovoitolta saada niin monta asiakasta.

Nyt baari on jo talvikaudeksi suljettu, mutta ensi kesänä uudestaan! Leila Backman, aloitteleva perhosbaarinpitäjä Rutalahdesta

*****

Tunnelmia retkiladulta

Kävin ystävänpäivän tienoilla kahtena päivänä hiihtämässä kansallispuiston retkiladulla. Harjunlahden parkkipaikan vierestä lähtevä 10 km:n perinteisen tyylin hiihtoladulla saa nauttia vaihtelevista talvimaisemista, sillä reitin varrelle mahtuu niin kauas jatkuvaa tasaista suota kuin kumpuilevia harjujakin.

Haapasuon avoimella nevalla oli leppoisaa sivakoida eteenpäin nousevaa aurinkoa kohti. Kitukasvuiset männyt olivat saanet lämpimiä päiviä seuranneiden pakkasten jälkeen ylleen paksun huurrepeitteen, joka kimalsi auringossa. Tuuheat jäkäläkasvustot puiden pinnalla olivat kuin hienoja röyhelöitä, jotka kiersivät runkoja köynnösten lailla.

Ensimmäisenä päivänä latu oli jäinen ja muutamalla sauvantyönnöllä pääsi monta metriä eteenpäin. Avosuolta latu jatkuu rämeelle, ja sieltä ennallistamisalueen ohi Vartijamäen harjulle ja Kirveslammen parkkipaikan ohi Harjujärvelle. Kumpuilevassa maastosssa sai alamäissä hyvät vauhdit, vaikka kaikkein jyrkin mäki jäi laskematta. Jos ei välitä hurjista mäenlaskuista (ainakaan jääkelillä), niin ne voi kätevästi laskea umpihangessa hitaammin vauhdein. Tänä vuonna latulinjoja

on muutettu siten, että laskut olisivat turvallisempia.

Toisena päivänä oli pyryttänyt hieman uutta lunta, ja latu oli monin paikoin pehmeiden lumidyynien peittämä - se ei kuitenkaan haitannut, sillä hanki kantoi kuin olisi kevät jo ovella. Siellä täällä törröttävien kelopuiden välissä oli mennyt jokin sirojalkainen käpäläeläin, luultavasti kettu. Retkiseurueeseen kuulunut helsinkiläinen Juha Hämäläinen oli vaikuttunut erämaisista

maisemista: "Haapasuolla hiihtäminen toi mieleeni 10 vuoden takaisen Lapin vaelluksen.
Mukavaa, ettei tarvitse lähteä niin kauas kokeakseen vastaavaa luonnon taikaa", hän mietti ja sanoi keväämmällä haluavansa yöpyä jollakin kansallispuiston laavuista.

Hiihtoretkelle kannattaa varata eväät mukaan, sillä viehän hiihtäminen energiaa ja tunnetusti pieni pakkanen saa kaiken ruuan maistumaan paremmalta kuin kotikeittiössä. Eväiden syömiseen paras paikka on Harjujärven puolikodalla, jossa voi syödä vaikka lämpimiä voileipiä. Sieltä reitti jatkuu Luupään lammen ohi kohti Röykkälän lammastilaa ja lopuksi Harjunlahden tien suuntaisesti

takaisin alkupisteeseen.

Tänä vuonna retkilatu avattiin 10.2. ja sitä ylläpitää Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry yhteistyössä Joutsan kunnan kanssa. Ajankohtaista latutilannetta voi seurata yhdistyksen kotisivuilta. Harjunlahden parkkipaikan lisäksi ladulle pääsee Kirveslammen luontopolun parkkipaikalta.

Janika Tanni, joka reilu vuosi sitten löysi lintukodon Rutalahden Luukkolasta

******

Mitä jos meidänkin kansallispuistossa?

Kävimme syksyllä Plitvicen kansallispuistossa Kroatiassa. Aina, kun liikkuu omien ympyröitten ulkopuolella, takkiin tarttuu uusia ajatuksia. Niin tälläkin kertaa; voisikohan jotain toteuttaa Leivonmäen kansallispuistossa?

Plitvicen kansallispuisto on perustettu jo vuonna 1947, ja vuonna 1979 se liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon - eikä varmasti suotta, niin henkeäsalpaavan ihmeellinen luonto sillä on tarjottavana. Erityisen hienoja ovat monet kosket, kirkkaina säilyneet lukuisat pienet järvet ja jylhät kanjonit vuorten välissä. Eläin- ja kasvilajisto on monipuolisuudessaan vertaansa vailla. Puisto on kooltaan reilusti kolmetoistakertainen meidän puistoomme verrattuna, ja kahdessa päivässä käy enemmän ihmisiä kuin Leivonmäellä koko vuonna!

Mitä yhteistä meillä siis voisi olla, tai voisimmeko ottaa opiksemme jotain vanhan puiston vuosikymmenien aikana hioutuneista käytännöistä? Itse kävimme puistossa turistikauden ulkopuolella, mutta silti tunnin aikana kaksikymmentä linja-autoa purki lastin retkeilijöitä yhdelle neljästä portista. Kuitenkaan mitään tungosta ei ollut, ja mekin saimme retkeillä melkeinpä yksin.

Suuret opastaulut, pienemmät opasteet ja lipun mukana saadut esitteet ovat todella selkeitä ja hajauttavat väen eri reiteille. Vaikka Leivonmäelle ei omaa luontokeskusta saatukaan, kyllä jokin yhteinen opastuspiste olisi hyvä olla. Opastaulujakin saisi olla enemmän, ja erityisesti, että karttoja olisi reittien varrella ja kunnan matkailukohteissa aina retkeilijöitten saatavilla. Nyt on vähän hakuammuntaa, miten ensimmäistä kertaa puistoon tuleva sattuu reittinsä löytämään ja

valitsemaan. Juuri nytkin joku kaupunkilainen suunnittelee lähtevänsä kansallispuiston hyviksi tiedetyille laduille - miten ihmeessä hän löytää sinne?

Kun meillä pääosa vieraista käy kesällä, tuhannen taalan paikka olisi kehitellä Letkakahvilasta asianmukainen neuvontapaikka. Sinne voisi myös koota retkeilijöitä kiinnostavaa ostettavaa kansallispuistosta. Tai löytyisikö keskeisellä paikalla olevan TB:n yrittäjiltä innostusta nostaa kansallispuisto paremmin esiin? Entä kunnan matkailumainonta ja matkailuesitteet - eikö oman kansallispuiston kuuluisi olla ykkösjuttu, jolla voisi houkutella kävijöitä kauempaakin? Ainakin Kroatiassa kansallispuistot arvotetaan hyvin korkealle. Onko meillä Joutsassa näin?

Vaikka Plitvicessä on retkeilijöitä paljon, maastossa ei juurikaan näy kulumista. Osasyynä on se, että kaikki polut on päällystetty, ja märkiin paikkoihin on rakennettu tammesta kulkuväylät. Vaikka meillä kävijämäärät ovat pieniä, joillakin suosituimmilla reiteillä kuluminen alkaa näkyä. Voisikohan sitä mitenkään estää?

Roskatkin ovat täysin tuntematon käsite Plitvicessä: retkeilijät on koulutettu tuomaan ihan kaikki mukanaan puistosta. Hyvänä "porkkanana" siisteyteen on, että pieninkin roskaaminen maksaa 500 euron sakon! Ja määräysten noudattamista myös valvotaan: tuoreessa muistissa oli, että eräs turisti oli juuri saanut purukumin sylkäisemisestä tuon "matkamuiston". Jokin siisteyshoukutin olisi syytä olla myös omassa puistossamme, sillä kulkipa mitä reittiä tahansa, aina saa poimia toisten heittämiä roskia.

Plitvicessä pääsymaksu oli 12 euroa hengeltä ja aukioloajat aika tiukat.

Se asia Leivonmäen kansallispuistossa onkin retkeilijän kannalta paremmin kuin siellä kaukomailla: käynti ei maksa mitään, puisto on aina auki ja vapaasti meidän kaikkien kuljettavissa ympäri vuoden.

Leila Backman
Tietoa Leivonmäen kansallispuiston ystävien retkistä: www.leky.suntuubi.com

*******

Elämysretkelle omalta ovelta

Varmasti löytyy tämän lehden lukijoista lisäkseni muitakin, jotka ovat jo pitkään suunnitelleet käyvänsä läheisessä luontokohteessa, mutta ei vaan ole saanut aikaiseksi - "kun sinnehän pääsee koska vaan".

Lisäksi on varmasti muitakin syitä, miksi vierailu Leivonmäen kansallispuistossa on saattanut jäädä joiltakin paikkakuntalaisilta tekemättä. "Saako siellä marjastaa ja sienestää?", "Voiko liikkua missä vaan?", "Voinko ottaa koiran mukaan?", "Voiko sinne eksyä?", "Minkälaiset retkeilyvarusteet pitää olla?".

Leivonmäen kansallispuisto - kuten muutkin Suomen kansallispuistot - on Metsähallituksen hoitama, valtion omistama luonnonsuojelualue, joka luonnonarvojen vaalimisen lisäksi tarjoaa kaikelle kansalle mahdollisuuden virkistykseen ja liikuntaan. Siksi puistoissa on runsaasti palveluja retkeilijöille. Rutajärven rannalla ja saarissa on tulipaikkoja, puolikotia ja laavuja. Harjujärven maisemissa on liikuntarajoitteisille suunniteltu reitti ja tulipaikka. Haapasuolta löytyy pitkosreittejä ja luontotorni. Rutalahdesta pääsee Koskikaran kierrokselle. Parkkipaikoilla on kartat ja hyvät opasteet. Siellä myös kerrotaan, että marjastus ja sienestys on puistossa sallittua, ja että koira voi olla mukana retkellä kytkettynä. Kirjastoistamme ja internetistä löytyy lisätietoa.

Kaksikymmentäviisi vuotta sitten löysin sattumalta pienen tilan keskeltä suota. Haapasuo oli jo silloin luonnonsuojelualueeksi valtiolle hankittu. Vaikka Haapajärven rannalla maisema yli suon oli kuin Lapissa, korvet olivat reheviä ja koivikot heleitä. Luonnon monimuotoisuus oli täällä rikkaimmillaan ja

kotiuduin heti, Lakat, karpalot, mustikat, puolukat, juolukat, kantarellit, herkkutatit ja suppilovahverot. Kaikki käden ulottuvilla.

Vuosien myötä sain olla mukana Leivonmäen kunnan hankkeissa, joiden tuloksena Leivonmäen kansallispuisto perustettiin vuonna 2003. Kolmen neliökilometrin suuruista järvien, lampien, jokien, purojen, soiden, harjujen ja metsien kokonaisuutta alettiin kutsua "keskisuomalaisen luonnon pikkujättiläiseksi". Pieneltä alalta löytyivät maakuntamme luonnon kaikki piirteet; "männikkömetsät ja rantojen raidat".

Jokunen vuosi kansallispuiston perustamisen jälkeen luonnonystävät perustivat kaikille avoimen yhdistyksen, Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry. Jos kaipaa retkelleen sisältöä ja paikallistuntemusta, kannattaa lähteä mukaan yhdistyksen tapahtumiin ja talkoisiin.

Lea-Elina Nikkilä, Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry:n puheenjohtaja

*****

Pääset mukaan yhdistyksen toimintaan maksamalla jäsenmaksun. Jäsenmaksut:

•henkilöjäsen 10 euroa •perhemaksu 20 euroa

Kannatusjäsenmaksut:
•henkilö- ja yhteisöjäsen 20 euroa

•yritykset alle 50 työntekijää 40 euroa ja yli 50 työntekijää 200 euroa Maksu tilille:

FI77 5242 6620 0015 64 OKOYFIHH

Ilmoitathan maksun yhteydessä yhteystietosi, jotta voimme tiedottaa yhdistyksen toiminnasta. Laita yhdistyksen sihteerille sähköpostia, jotta voimme hoitaa yhteydenpidon sähköpostin välityksellä.Näin säästämme kuluja ja ympäristöä.

Yhdistyksen puheenjohtajan sähköpostiosoite on leaelina.nikkila(at)gmail.com.

Linkit

Leivonmäen kansallispuisto

Hoito- ja käyttösuunnitelman avulla sovitetaan yhteen alueella harjoitettavat toiminnot, kuten luonnonsuojelu, retkeily, metsästys ja kalastus. Suunnitelman luonnokseen voi tutustua ja sitä voi kommentoida Metsähallituksen internet-sivuilla.

Joutsan kunta

Leivonmäki-Seura ry

Rutalahden kyläseura
Virtuaalisuo - oppimisympäristö Leivonmäelle Metsähallituksen retkikartta
Päijänteen luonnonperintösäätiö Ympäristökasvatus

Suomen luonnonsuojeluliitto
Täältä löydät kartan perille
Täältä voit katsoa 5 vuorokauden sääennusteen
YHDISTYKSEN JÄSENYRITYSTEN KOTISIVUT:
Lomaleivo ja Röykkälän luomutila
Wanha Vartiamäki, Marianne ja Matti Kosonen; mökkimajoitusta Retki- ja ohjelmapalvelu Maahisen Muki ja Mela
Rutalahden mylly
Teboil Leivonmäki

Leivonmäki National Park - a hiking site for the whole family

Leivonmäki National Park is called the small giant of the Central Finland environment because you can experience the biodiversity of the local nature in the park that is only three square kilometres in size. The national park offers valuable swamp, ridge and forest nature, ponds and lakes, and the foaming Rutajoki rapids.

Leivonmäki National Park is located in Central Finland, around an hour's drive from Jyväskylä. 15,000 people visit the national park each year. Most of them are from the Jyväskylä region, but more tourists from farther away come each year. The park is located close to a highway and population centres, it includes versatile yet easy to reach hiking routes and it also includes guiding materials providing nature education. All of these issues combined attract many school classes and families with children to the park.

Four seasons but always easy to walk - even in the swamp

The most valuable part of the natural park in terms of nature conservation is Haapasuo bog. You can also study the bog by embarking on a two-kilometre hike along duckboards. On the same parking lot as the hiking trails, you can start the Luupää hike which will take you to, for instance, a Lapp hut on the shore of Lake Harjujärvi. The needs of people with disabilities have also been taken into account in the national park.

The park's symbol bird, European nightjar, lives along the ridge. You can hear the nightjar's buzzing song at night in the summertime. A path to the north will take you to Harjunlahti beach. In the wintertime, skiing tracks that go round the entire park start at the beach.

Plenty to do and top-class accommodation

Metsähallitus, the authority in charge of the national park, has also built hiking routes and resting places along the shores and in the islands of Lake Rutajärvi. The accommodation capacity close to the park has been increased, there are several shops renting hiking gear and programme services are also available.

Leader support assists in retaining the national park's history

Local residents and entrepreneurs have established a support association for the national park, called Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry (Leivonmäki National Park Support Association), to assist in developing the services of the national park. The association arranges trips, maintains the skiing tracks and cares for the park's traditional biotopes with voluntary labour.

Cultural heritage association Seuna ry has implemented a Leader-funded project called Kurki ja Kuokka (Crane and Hoe). The project's results include a history of the national park and a movie. Hundreds of newspaper clippings, photos, documents, interviews and other data about the area from the past decades were archived.

Text by Lea-Elina Nikkilä

Arkisto

Leivonmäen kansallispuiston 10-vuotisjuhlavuosi on ollut täynnä tapahtumia.

Linnunpönttötalkoot onnistuivat hienosti: 65 pikkulinnun pönttöä saatiin valmiiksi ripustusta varten ja 25 isoa pöllölle tai telkälle sopivaa pönttöä lähti eri puolille seutukuntaa odottamaan uusia asukkaita, jos ei tänä vuonna niin valmiina ensi vuodeksi.

Kiitos kaikille osalliatujille ja järjestäjille, ennenkaikkea lintuvastaavallemme Paulille, joka ensimmäisessä kuvassa poraa juuri sopivan kokoista reikää pikkulinnun kodin aukoksi. Kuvat Leila Backman

Metsähallitus lahjoitti Leivonmäen kansallispuiston ystäville 25 pöllönpönttöä, jotka jaettiin talkoolaisille saapumisjärjestyksessä!

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ Pönttö

yksinkertainen on kaunista:
puuhun tai rakennuksen seinään asennettu lautarakenteinen kalustamaton yksiö

pieni pyöreä oviaukko turvapaikka sinulle, pieni siivekäs ystäväni, pitkän muuttomatkasi jälkeen

miten paljon hilpeyttä sen näkeminen aiheuttikaan tropiikista saapuneen vieraan mielessä! - tarvitseeko lintu muka ihmisen apua? peräti asunnon?

tiesin, että vieraalla on kotimaassaan livertäjien ympärivuotinen orkesteri, miten hän voisikaan ymmärtää, mitä sinä olet minulle:
kauan kaivatun konserttisi alkusoitto on kevään merkki! elämä voittaa! kerrot taas uutisia matkaltasi

millaisia ponnistuksia vaatikaan, että pääsit pörhistelemään ja sukimaan untuviasi pohjoisen kotipuusi oksalle

nyt kaiutat reviiriäsi kuuluvasti kaikkiin ilmansuuntiin, laulusi pulppuaa riemua

kiitos, että tulit
olen jo odottanut ja kaivannut säkeitäsi - niissä kuultaa pyhä huolettomuus

keräsin muuten kissankarvoja koko talven,
haluaisitko pehmustaa niillä yksiösi?
olen kelpuuttanut vain parhaat, puhtaat karvapallerot sinulle
siinä toivossa, että pienet untuvikkosi saisivat lämmitellä niissä kesän kylminä öinä

Helena Mäkinen

Ensi talvena taas jatkamme uusilla lumilla!

Talviretkeilyä kansallispuistossa. Tiia Vaarala ja Veli-Pekka Vihonen pääsiäisen vietossa telttaillen. Kuvat Terhi Salomaa.

Ladun varressa uimarannan parkkipaikalla juhlittiin kymmenvuotista puistoa lauantaina 2.3. reilun 50 henkilön voimin.

Luonnollisesti - kesänäyttely 29.6 - 2.7. keräsi neljän päivän aikana parisataa kävijää ja tuotti Vanhustempaukseen melkein tuhannen euron tuoton; kiitos kaikille tapahtumaa eri tavoin tukeneille!

Huom. ! Olemme saaneet lahjoituksena tosi hyviä palkintoja Luonnollisesti-näyttelyn arpajaisiin: luontoaiheisia uutuuskirjoja, keittokirjoja ja muitakin kivoja kesäkirjoja. Mm Hannu Hautalan uuden upean valokuvauskirjan ja lintukuvauksen oppaan. On risteilylippuja, linnunpönttöjä, retkivarusteita ja vaikka mitä kivaa... Joka arpa voittaa ja voitot saa heti mukaansa. Kaikki rahat menevät lyhentömöttöminä Vanhustempauksen hyväksi; ensimmäinen vanhusten kansallispuiston retkipäivä oli jo 14.6. 2012. Arvoista kertyi reilusti yli 500 euroa ja yhteensä rahaa saatiin Vanhustempaukseen yli 900 euroa!

LUONTOVISAILUN PARHAAT PALKITTIIN JOUTSASSA

Leivonmäen kansallispuiston ystävät järjestivät vuoden kierron kestävän luontovisailun lapsille ja nuorille 2010-2011. Mukana oli niin tiedollisia kuin taiteellisiakin osia. Palkinnot jaettiin Kurkiauran ja Koskikaran kouluilla 30.11.2011.

Kilpailun voitti 12 vuotias Ellinor Lönngren Tukholmasta. Hänen luontohavaintonsa oli tehty usealla kansallispuistovierailulla ja osa niistä oli ikuistettu niin piirtäen kuin valokuvaten. Monien kasvin linnun ja sienilajien lisäksi kameran linssi oli löytänyt harvinaisen keltatuhkelo. Toisen palkinnon sai Aleksi Liias Rutalahdesta ja hän sai lisäksi palkinnon hienosta valokuvastaan. Kolmas palkinto jaettiin Tuuli Astikaiselle, Hilma Auvilalle, Linus Lönngrenille, Mika Lehtiselle, Lilja Riihiaholle ja Kalle-Oskari Tarkkaselle.
Lisäksi muistettiin kaikkia alle kouluikäisiä, palkittiin paras piirustus ja valokuva sekä annettiin kunniamaininta omassa ikäluokassaan ainoalle, Elina Liiakselle, jonka vastaukset ja valokuvat olivat hyviä.
Yhdistys muisti kirjalla opettaja Liisa Liiasta, joka on aktiivisesti vienyt oppilaitaan luontoretkille ja innostanut myös omat lapsensa aktiivien luontoharrastuksen pariin.

Kiitos kaikille lasten ja nuorten luontovisailuun osallistuneille. Aleksi Liiaksen kuvat "Marjat ja sienet" ja "karpalot"

Elina Liiaksen kuvat: "Aurinkomaisema", "Naava" ja "Alkava sienisaalis".

Tuuli Astikaisen kuvat "Syyskukka", "Älä maista", "Ei karkkeja"

Luontovisan voittaneen Ellinor Lönngrenin valokuvia

Lehmäntatti Isohapero

Kehnäsieniä

Renkaaton kärpässieni

Valokuvakilpailun voitti Aleksi Liias "Marjat ja sienet" -kuvallaan, sen voit katsoa Luontostipendi-osiosta

Kantarelleja

UUSI LUONTOTORNI KANSALLISPUISTOON 2012

Talven aikana on Metsähallitus ahkeroinut ja kuljettanut Kirveslammen pitkosreitin varrelle puutavara luontotornia varten. Alkukesästä ely-keskuksen hallinnoima LAPE-hanke pystytti tornin piirustuksen mukaan (ks. kuva).

Malli tornista Vappu 9.5.

22.5. ensimmäinen sivu nousee. 30.5. lattian teko alkanut

30.5.
JUHANNUS 2012 JA TORNI ON MELKEIN VALMIS!

HARJAKAISET 3.7.2012

Keskisuomalaisen toimittaja haastattelee työporukkaa

Vieraskirja saatiin tornille vasta harjakaisten jälkeen, mutta siihen on kertynyt jo lähes 300 nimeä (18.8.) Suomen lisäksi kahdeksasta eri maasta. Retkeiljät suosittelevat kovasti paikkaa toisillekin; se on rauhallinen, helposti saavutettava ja näyttää suon koko komeudessaan.Kirjoita tekstisi tähän...

Luo kotisivut ilmaiseksi!